Hän vei heidän tekons pyhän Profeetan käden kautta. Ja johdatti heitä synkiän korven läpitsen/ niin että he majans rakensit kedolle. Ja seisoit vihollistans vastaan/ ja kostit heidän vihamiehillens/ Koska he janoisit/ rukoilit he sinua/ ja heille annettiin vettä korkiasta vuoresta/ ja he sammutit janons kovasta kivestä: Ja jolla heidän vihamiehens vaivattiin/ se tuli heille hyväksi/ koska he hätää kärseit. Sillä niinkuin he hämmästyit verta/ joka tuli vuotavan veden sijaan käskyn rangaistukseksi/ että lapsia tapettaman piti: Niin sinä annoit vettä yltäkylläisest tietämät/ Ja annoit nähdä heidän janostans/ kuinka sinä vihollisia vaivaisit.

     Sillä koska nämä kiusattiin/ ja armolla kuritettiin/ ymmärsit he kuinka jumalattomat vihassa tuomittiin ja rangaistiin. Näitä sinä olet neuvonut ja koetellut isällisest/ mutta niitä muita niinkuin ankara Kuningas rangaisnut ja tuominnut: Ja tulit rangaistuksi/ sekä ne jotka läsnä että taampana olit: Sillä heille tuli kaikkinainen murhe ja huokaus/ koska he ajattelit mitä ollut oli. Sillä koska he kuulit/ näille hyväksi tapahtuvan/ jonka kautta he vaivattiin/ ymmärsit he Herran: Sillä joita he ennen ajoit pois ylönkatseest/ hyljäisit ja pilkkaisit/ niitä täytyi heidän viimein ihmetellä/ koska niin tapahtui/ ettei heidän janons ollut niinkuin vanhurskasten.

     Niin myös heidän väärän menon tyhmäin ajatusten tähden/ jonka kautta he niin petetyksi tulit/ että he rukoilit järjettömiä matoja ja ylönkatsotuita petoja/ lähetit sinä heidän sekaans suuren joukon metsän petoja rangaistukseksi: Että he ymmärtäisit/ että millä joku syntiä tekee/ sillä hän myös vaivataan. Sillä sinun kaikkivaltiaalla kädelläs/ (jolla sinä maailman valmistamattomast kappaleesta luonut olet) ei ollut mahdotoin lähettää heidän päällens/ karhujoukko ja rohkeita Lejoneita: Eli vastudest luoda julmia ja tuntemattomita petoja/ taikka niitä jotka tulta syljit/ taikka jotka julman savun puhalsit/ taikka jotka hirmuisita kipenitä silmistäns laskit: Jotka ei ainoastans haavoittamisella heitä hukuttaa taitais/ mutta myös hirmuisella katsomisellans heitä tappaisit: Ja he olisit tainneet paitsi sitä langeta puhalluksella/ koston vainosta/ ja sinun voimas hengellä hukkua.

     Mutta sinä olet kaikki asettanut mitalla/ lugulla/ ja painolla/ sillä suuri voima on aina sinus/ ja kuka voi olla sinun kättes väkevyyttä vastaan? Sillä koko maailma on sinun edessäs/ niinkuin vaagan kieli/ ja niinkuin aamukasteen pisara/ joka putoo maan päälle. Mutta sinä armahdat kaikkia: sillä sinulla on voima kaikkein ylitsen ja kärsit ihmisten syntiä/ että he itsens parannaisit: Sillä sinä rakastat kaikkia kuin on/ ja et vihaa mitäs tehnyt olet. Sillä et sinä ole mitään valmistanut/ jota sinä vihata taitaisit. Kuinka taitaa mitään olla/ jota et sinä tahtois? eli kuinka se taitais pysyä/ jota et sinä kutsunut ole? Mutta sinä säästät kaikkia/ sillä ne ovat sinun Herra/ sinä joka elämätä rakastat. Ja sinun katoamatoin henges on kaikis.

Sentähden sinä vitkaan rangaiset heitä/ jotka lankeavat/ ja neuvot heitä kurituksella/ mitä he syntiä tekevät/ että he pahuudestans pelastettaisiin/ ja uskoisit sinun päälles Herra. Sillä koska sinä olit vihainen sinun pyhäs maas entisille asuville. Että he kauheita töitä teit noitumisella. Ja tahdoit meidän isäim käsillä hävittää jumalattomat uhrin kantajat/ ja jotka heidän lapsens haluttomasti tapoit/ jotka söit ihmisten lihaa ja joit hirmuisest verta/ jolla he luuli sinullen tekevän palveluksen: ja ne jotka vanhemmat olit/ tapoit ne sielut/ joilla ei yhtään apua ollut. Että se maa/ joka kaikkein seas jaloin oli/ tulis Jumalan lasten mahdolliseksi asuinsijaksi. Kuitenkin sinä säästit heitä kuin ihmisiä/ ja lähetit edellä sinun edelläjuoksijat/ nimittäin/ sinun joukkos/ hörhöläiset/ että heidän pitäis heitä vähitellen hävittämän.

     Ei tosin ollut sinulle mahdotoin antaa jumalattomia vanhurskasten ala sodassa/ eli hukuttaa heitä hirmuisten pedoin kautta/ taikka kovalla sanalla kaikkia tyynni: Mutta sinä tuomitsit heitä vitkaan/ ja annoit heille sijaa parannukseen/ vaikka sinä tiesit heidät pahansisuiseksi/ ja heidän pahuudens ynnä syntyneeksi/ ettei he ikänäns pitänyt toista mieltä saaman: Sillä he olit kirottu siemen heti algusta. Niin et sinä myös olis pelännyt ketään/ jos sinä heille olisit antanut anteeksi heidän rikoksens: sillä kuka sanoo sinulle/ mitäs teet? eli kuka seisoo sinun tuomiotas vastaan/ eli kuka nuhtelee sinua poisajettuin pakanain tähden/ jotka sinä luonut olet/ eli kuka asettaa itsens kostajaksi sinua vastaan jumalattomain ihmisten tähden? Sillä paitsi sinua ei ole yhtään Jumalata/ sinä joka murheen pidät kaikist/ osottaakses/ ettes tuomitse väärin. Sillä ei Kuninkaat eikä tylyt taida astua sinua vastaan/ koska sinä rangaiset.

     Ettäs vanhurskas olet/ niin sinä hallitset myös kaikki oikein/ ja tiedät ettei se sinun Majesteetilles sovi/ ettäs jonkun tuomitsit/ joka ei rangaistust ansainnut olis: Sillä sinun väkevyytes on oikeuden valta/ ja ettäs kaikkia hallitset/ niin sinä säästät myös kaikkia. Sillä sinä olet osottanut sinun väkevyydes heissä/ jotka ei uskoneet/ ettäs niin kaiketi voimallinen olit/ ja osotit itses niissä/ jotka ylpiät olit: Mutta sinä väkevä hallitsija tuomitset hiljaisuudes/ ja hallitset meitä paljolla kärsimisellä: sillä sinä voit tehdä mitäs tahdot.

     Mutta sinä opetat sinun kansaas/ senkaltaisilla töillä/ että vanhurskasna ja hyvänä oltaman pitäis/ ja sinä annat sinun lapses tietää/ että he olis hyvässä toivossa/ ettäs otat parannuksen syntein edestä. Sillä sinun lastes viholliset/ jotka kuolemaan vikapäät olit/ sinä senkaltaisella säästämisellä ja kärsimisellä rangaisit/ ja annoit heille aikaa ja tilaa itsens parata: Kuinka paljon enä sinä olet pitkämielinen/ koskas tuomitset sinun lapsias/ joiden isäin kanssa sinä valan ja liiton monest hyväst lupauksest tehnyt olet. Sentähden niin usiast kuin sinä meidän vihollisiamme vaivaat/ teet sinä sen meille kuritukseksi/ että me ottaisimme visust vaarin sinun hyyydestäs/ jos me tuomitut olisimme/ että me kuitenkin turvaisimme sinun laupiutees.

     Sentähden sinä rangaisit jumalattomat heidän kauhistuksellans/ jotka järjetöintä elämää pidit. Sillä he olit niin peräti syvälle tulleet erhetykseen/ että he myös pidit ne pedot/ kuin heidän vihollisens katsoit ylön/ jumalinans/ petetyt niinkuin taitamattomat lapset. Sentähden olet sinä myös lähettänyt heidän sekaans häpiällisen rangaistuksen/ niinkuin järjettömille lapsille/ ja koska ei he senkaltaista häpillistä rangaistusta totelleet/ tulit he Jumalan ankaran rangaistuksen ala: Sillä he vaivattiin niiltä/ jotka he jumalinans pidit/ joka heille oli suureksi ylönkatseeksi/ koska he näit hänen/ jota ei ennen tuta tahtoneet ja täytyi Jumalaksi tunnustaa. Sentähden tuli kadotus viimein heidän päällens.

Kaikki ihmiset ovat luonnostans turhat/ jotka ei Jumalast mitään tiedä/ ja ei tunne häntä näkyväisest hyvyydest/ eikä katso tegoista/ kuka tekiä on: Vaan pitävät taikka tulen/ eli tuulen/ eli puuskauksen/ eli tähdet/ eli väkevät vedet/ auringon ja kuun taivaas/ jotka Maailmaa hallitsevat/ jumalina: mutta jos heillä olis hyvä suosio heidän kauniiseen muotoons/ niin että he sentähden pitäisit heitä jumalain sias/ pitäis heidän oikeutta myöten ymmärtämän/ kuinka paljon parempi hän on/ joka niiden Herra on: sillä se joka kaiken kauneuden tekiä on/ hän on nämä luonut/ Ja jos he ihmettelisit heidän voimans ja väkens/ pitäis heidän myös oikeulla ajatteleman/ kuinka paljon voimallisempi hän on / joka kaikki nämä valmistanut on: Sillä senkaltaisest suurest kauneudest ja luomisest/ taitaa luoja niinkuin kuvas tutuksi tulla.

     Vaikka ei näitä niin suurest pidä valitettaman: sillä myös he taitavat erhettyä/ koska he etseit Jumalata ja pyysit mielelläns häntä löytää: sillä koska katselit hänen luontokappaleitans/ ja tutkistelit niitä/ olit niin ihanat. Kuitenkin ei he sentähden ole ilman syytä: Sillä jos he ovat niin paljon ymmärtäneet/ että he taisit luontokappaleen niin korkias arvos pitää/ miksei he pikemmin häntä löytäneet/ joka sen Herra on.

     Mutta he ovat viheliäiset/ ja heidän toivons on luettava kuolluiten sekaan/ jotka sen jumalaksi kutsuvat/ jonka ihmiset tehneet ovat/ niinkuin kullan ja hopian/ jotka taitavasti valmistettu on: ja pedoin kuvan eli kelvottomat kivet/ jotka vanhaan aikaan valmistetut olit: niinkuin puuseppä/ koska hän työtä etsi/ haaskaa puun/ veistää ja silittää sen hyvin/ ja sitä visua ja taitavata työtä tekee/ jota maailman tarpeis tarvitaan. Mutta sen työn lastut kokoo hän/ ja keittää ruokaan syödäksens/ Vaan mitä liiaksi on/ ja ei mihinkään kelpaa/ se kuin väärä ja oksainen on/ ottaa hän ja visust leikkaa/ koska hän joutaa/ leikkaa taitavast/ ja tekee ihmisen/ eli jonkun järjettömän eläimen muotoiseksi: Ja panee sen punaiseksi ja valkiaksi/ ihon karvaiseksi ja ihanaksi/ ja jos siinä joku rikka on/ sen hän vasta sivu: Sitte tekee hän hänelle kauniin huoneen/ ja kiinnittää hänen seinään raudalla/ niin ettei hän putoo/ ja niin hyvin katsoo hänen: sillä hän tietää hyvin/ ettei hän itsens auttaa taida/ sillä ei se muu ole kuin kuva/ ja tarvitsee apua.

Ja koska hän rukoilee tavarans/ emäntäns ja lasten edest/ ei hän häpeä puhutella sitä/ jolla ei henkeä ole: ja anoo heiltä terveyttä/ rukoilee kuolleelta elämätä/ ja pyydä häneltä apua/ joka ei mitään voi/ ja siltä joka ei käydä taida/ hyvä matkaa/ ja että hänen askarans/ asians ja tekons menestyis/ pyytää hän voimattomalta.

Niin myös hän tekee/ joka tahtoo purjehtia/ ja on aikonut vaeltaa julmis aallois/ hän rukoilee puuta/ joka heikompi sitä on jonka päällä hän vaeltaa: sillä se on sentähden tehty/ että sillä pitää ravintota etsittämän/ ja tekiä on sen taidolla valmistanut. Mutta sinun toimes/ o Isä hallitse sitä/ sillä sinä annat tien meressä/ ja aaltoin keskellä pelkäämättömän juoksun. Jollas osotat kuinka sinä kaikis paikois voimallinen olet auttamaan/ vaikka joku itsens antais merelle ilman laivata: Kuitenkin ettes tahdo sitä turhana pitää/ jota sinä viisaudessas luonut olet/ tapahtuu se/ että ihmiset uskaltavat henkens senkaltaisen huonon puun päälle tulevat laivas talteen/ jossa he vaeltavat aaltoin läpitsen.

     Sillä muinen koska uljaat sankarit hukutettiin/ pakenit ne joilla toivo oli/ että heidän piti lisäämän maailma jälleens/ laivaan/ jonka sinun kätes hallitsi/ ja jätit niin maailmalle siemenen jälkeens: Sillä senkaltainen puu on mahdollinen siunata/ jos se oikein pidetään: Mutta sitä pitä kirottaman/ joka käsillä valmistetaan/ ja se myös joka sen tekee/ tämä sentähden/ että hän sen teki/ se sentähden/ että se jumalaksi kutsutaan ja kuitenkin on katoavainen kappale. Sillä Jumala vihaa yhtälaisest molemmita/ jumalatointa/ ja hänen jumalatointa työtäns/ ja työ tulee tekiäns kanssa vaivatuksi.

     Sentähden pakanain epäjumalat kuritetaan/ sillä he ovat Jumalan luontokappalilta tulleet kauhistukseksi/ ja ihmisten sieluille tulleet pahennukseksi/ ja ymmärtämättömille paulaksi. Sillä epäjumalten ajatus on suurin huoruus/ ja heidän alkuns on vahingolinen pahennus maailmas.

     Ei ne alusta olleet/ eikä iankaikkisest pysy. Vaan ihmisten turhalla kunnioittamisella he ovat tulleet maailmaan/ ja sentähden ajatellut/ ettei ihmiset saa kauan elää. Sillä isä koska hän murhetti ja itki poikaans/ joka häneltä varhain tuli pois/ antoi hän tehdä kuvan ja rupeis pitämään hänen/ joka kuollut ihminen oli/ jumalana/ ja asetti palvelioillens Jumalan palveluksen ja uhrin. Sitte ajan kululla pidettiin senkaltainen jumalatoin tapa lakina/ että myös kuvaa täytyi kunnioittaa Tyrannein käskystä.

     Niin myös kansa/ joka ei läsnäolles saanut kunnioittaa/ että he niin kaukana asuit/ annoit tehdä kasvot kaukaisella maalla/ ja teetit kauniit voimallisten kuningasten kuvat/ että he ahkerast olit heille mielen nouteeksi/ sekä pois että läsnä olles. Niin autti myös tekiän suuri ahkeruus vahvistaman ymmärtämättömitä senkaltaiseen jumalan palvelukseen: Sillä koska joku tahtoi palvella Ruhtinaan mieliksi/ teki hän kuvan kaikella taidolla kaikkein kauniimmaksi. Mutta kansa/ joka senkaltaisella kauniilla työllä oli kehotettu/ rupes sitä jumalana pitämään/ joka vähän ennen ihmisnä kunnioitettiin. Senkaltaisest asiast tuli petollisuus maailmaan/ koskas ihmistä jotakin ahdistettiin/ eli he tahtoivat tehdä Tyrannille jotain mielennouteeksi/ annoit he kivelle ja puulle senkaltaisen nimen/ kuin ei pitänyt.

     Sitte ei he siihen tyytyneet/ että he Jumalan tunnust erhetyit/ vaan vaikka he elit senkaltaises tyhmäs ja hullus menos/ kutsuit he kuitenkin senkaltaisen sodan ja vahingon rauhaksi: Sillä taikka he lapsens tappavat uhriksi/ eli pitävät jonkun jumalan palveluksen/ jota ei tarvita mainita/ taikka harjoittavat itsens ylönsyömises pahalla tavalla. Ja ei ole heillä enää puhdasta elämää aviokäskys/ vaan toinen tappaa toisen petoksella/ eli murheelliseksi tekee huoruudella: Ja heidän seas käy edestakaisin / veri/ murha/ varkaus/ petos/ vilppi/ vaatimus/ väärä vala/ vanhurskasten levottomuus/ kiittämättömyys/ nuorten sydänten pahennus/ mykät synnit/ sukurutsaus/ huoruus/ ja salavuoteus: Sillä häpiällisten epäjumalain palvelus on alku/ syy ja loppu kaikkeen pahuuteen. Jos he pyhäpäivää pitävät/ niin he itsens pitävät kuin hullu väki/ jos he ennustavat/ niin se on kaikki valhe/ ei he oikein elä/ ja ovat nopsat valalla pettämään: Sillä he uskovat hengettömäin jumalten päälle/ niin ei he pelkää vahingota/ koska he vannovat väärin. Kuitenkin oikein heille se tapahtuu/ sekä ettei heillä ole oikia tieto Jumalast/ että he epäjumalist ottavat vaarin/ ja että he vannovat väärin/ ja ei he pyhäst lukua pidä. Sillä jumalattomain pahuus saa lopun/ ei siitä vallasta/ kuin heillä on/ vannoissans/ vaan siitä rangaistuksest/ kuin he synnilläns ansaitsevat.