|
USKONPUHDISTUKSEN
AIKA 4.
Jeesus - anarkisti
Evankeliumi Markuksen
mukaan 11. luku.
1. Ja kun he lähestyivät
Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan öljymäelle, lähetti hän kaksi
opetuslastaan
2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta,
kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään
ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
3. Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra
tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin.'"
4. Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja
päästivät sen.
5. Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te
teette, kun päästätte varsan?"
6. Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat
heidän mennä.
7. Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja
hän istui sen selkään.
8. Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat
kedoilta.
9. Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat:
"Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna
korkeuksissa!"
11. Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan
kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo
myöhäinen.
12. Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
13. Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan,
löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta
kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
14. Niin hän puhui ja sanoi sille: "älköön ikinä enää kukaan sinusta
hedelmää syökö." Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
15. Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos
niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain
pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
16. eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
17. Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun
huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette
tehneet siitä ryövärien luolan."
18. Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat
hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli
hämmästyksissään hänen opetuksestansa.
19. Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.
Lihaksi pukeutunut
Jumalan valtasuuruus ei tarvitse tämän maailman loistoa, ei titteleitä tai
kunniaa tai edes ylvästä orhia ratsukseen. Jumalan valtasuuruus on niin
suuri, että kykenee; ja haluaa; ratsastaa vähäisellä aasilla. Ratsuista
halvimmalla.
Tämä toteutui myös Jeesuksen toiminnassa kun hän
ratsastaa Jerusalemin porteista sisään tietoisena siitä, että hetki oli
koittanut. Merkillepantavaa tässä Jeesuksen ratsastamisessa oli myös se, että
kaupungin porttien ulkopuolella kansa laulaa ylistyslaulua Jeesukselle:
"Hoosianna Daavidin poika...", kansa, joka muutamaa päivää
myöhemmin kaupungin porttien sisäpuolella huutaa samasta Jeesuksesta:
"Ristiinnaulittakoon hänet". näin kansa, joka kaupungin porttien
ulkopuolella oli vapaa kuuntelemaan omaa sydäntään, mutta joutui muurien
sisäpuolella toimimaan orjan tavoin ylipappien ja fariseusten mieliksi ettei
heitä temppelistä erotettaisi.
Sen tiesi Jeesus, että
kansa on heikko ja vielä toisten johdateltavissa. Kuin lampaat ilman
todellista paimenta. Mutta tiesi Jeesus myös mistä kaikki kansan ongelmat
olivat peräisin. Niinpä hän temppelissä tarkkailee kaikkea kaupallista
saastaa, kyyhkysen myyjien istuimia ja rahanvaihtajien pöytiä. Tarkkailee
sillä silmällä, että hyvin pian tapahtuu. Ja niin alkoi tapahtua.
Seuraavana aamuna Jeesus
matkaa kumppaneineen Betaniasta kohti Jerusalemia siinä hengessä, että nyt
tapahtuu kunhan temppeliin ehditään. Matkalla Jeesus näkee viikunapuun ja
menee etsimään hedelmää syödäkseen. Mutta turhaan ja tässä tilanteessa
Jeesus, elämän ruhtinas, on ainoan kerran kuoleman asialla ja kiroaa
viikunapuun, joka kohta kuivettuu juuriaan myöten. Myös Jeesuksen seuraajat
huomaavat mestarissaan täysin uuden piirteen sillä jokainen Jeesuksen ele,
sana ja teko kuvastaa voimakkaita piirteitä - anarkistin elkeitä.
Temppeliin tullessaan
Jeesus tarttuu nuorista tehtyyn ruoskaan: "Minun isäni huonetta on
kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi ja te olette tehneet siitä
ryövärien luolan", ja ruoska viuhuu säälimättä pitkin niin
kyyhkysten myyrien kuin rahanvaihtajienkin selkiä. Myyntipöydät menevät
säpäleiksi ja kyyhkyset vapautettuina taivaan lintuina lentävät kukin
taholleen. Näin Jumalan valtasuuruus puhdistaa temppelin.
Jokaisella asialla, mitä raamatussa Jeesuksen teoista tai opetuksista kerrotaan,
kuin myös Vanhan Liiton profeettain toiminnassa, on aina myös esikuvallinen
merkitys. Niin myös tässä.
Ensinnäkin kansan asennoituminen uskonnollisiin hierarkioihin on
kautta ihmiskunnan historian samaa ja on tänäkin päivänä. Kansalta puuttuu
paljossa todellista tietoa ja niin kansaa voidaan johdatella kuin lampaita
milloin minkäkin kirkon, uskonlahkon tai herätysliikkeen talutusnuorassa tai
muutoin vain vallitsevan ajan hengen opetuslapsina.
Näin oli myös Jeesuksen päivinä. Kansaa voitiin
Mooseksen lain ankaruudella alistaa ylipappien ja fariseusten ulkokullattuun
uskonnolliseen muotomenoon, jossa ylipapit ja fariseukset olivat kuin
valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia. Ulkoapäin näyttävät kauniilta,
mutta sisältä olivat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä. Susia lammasten
vaatteissa. Niin kuin jo temppeliin pesiytynyt kaupallisuus ja voiton
maksimointi osoittivat. Nyt tämä muotojumalinen ulkokullattu farisealaisuus
oli johtanut siihen, että kansalta puuttuivat täysin todelliset hengelliset
johtajat, jotka olisivat ylläpitäneet kansaa Jumalan yhteydessä ja henkisen
ja moraalisen ryhdin tiellä. Näin syyt kansan henkiseen ja moraaliseen
rappioon löytyivät temppelin muurien sisältä.
Tämän lisäksi merkillepantavaa Jeesuksen aikana oli,
niin kuin on nytkin, että silloin kun ihminen on ulkoisten auktoriteettien
vaikutuksesta vapaa, kaupungin muurien ulkopuolella, ihminen on vapaa
kuuntelemaan oman sisimpänsä ääntä ja noudattamaan oikeustajuaan, jopa
laulamaan ylistyslaulua Jeesukselle. Sen sijaan silloin kun ihmiset ovat
muurien sisäpuolella, kirkoissa, uskonlahkoissa tai herätysliikkeissä,
ihmiset ovat milloin minkäkinlaisten "ylipappien", "lain
opettajien" tai "fariseusten" orjia ja muokkaavat puheensa ja
tekonsa sopusointuun henkisten auktoriteettien kanssa. Jopa huutavat:
"Ristiinnaulittakoon" Jeesukselle silloinkin kun omatunto jotain
muuta todistaa.
Jesaja 1. luku
10. Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota
korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa.
11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen
kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain,
karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.
12. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - minun
esikartanoitteni tallaamista?
13. älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle
kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en
vääryyttä ynnä juhlakokousta.
14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat
käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt.
15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka
paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä.
16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini
edestä, lakatkaa pahaa tekemästä.
17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista,
hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.
Aamos 5. luku
23. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun
harppujesi soittoa.
24. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro.
Kansakuntien menestys ja
kukoistus voi rakentua vain todellisen totuuden, oikeuden ja Jumalan
vanhurskauden perustukselle. tämä oli Jumalan hyvä tarkoitus myös Israelin
kansan kohdalla, kansan, jonka hän uskollisen palvelijansa, Aabrahamin,
palkitsemiseksi oli hänen perillisistään rakentanut. Kuitenkin ympäröivän
maailman esikuvat, omat lihan ja ajatusten mieliteot sekä rikkauden viettelys
suistivat kansan yhä uudelleen ja uudelleen turmion tielle ja jumala joutui
lähettämään profeettojaan milteipä Israelin kansan jokaisen sukupolven
keskelle. Profeettoja, joiden keskeinen sanoma oli: "Tehkää parannus ja
kääntykää", "Rakastakaa oikeutta te, jotka maata hallitsette"
jne. Näiden profeettojen saarnojen kohteena olivat ennen kaikkea kuninkaat,
maan hallitsijat ja papit, jotka kansaa maallisina ja hengellisinä
hallitsijoina hallitsivat. Sillä juuri sieltä kaikki turmelus levisi kansan
keskuuteen.
"Jo vääryys vallan saapi ja huutaa taivaaseen,
se turmaa ennustaapi, vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta nyt täällä puolustaa?
Ja ken hänen vanhurskauttaan nyt tahtois julistaa?
Nyt viekas vilppi täällä, on noussut kunniaan.
On valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää, vääryyttä puoltamaan.
(Vanhan virsikirjan virrestä 440)
Se Jumalan valtasuuruus,
joka Jeesuksessa oli lihaksi tullut, noudatti täysin samoja periaatteita,
joita kaikki todelliset Jumalan profeetat olivat noudattaneet.
"Heikoille tapahtuu armo, mutta voimalliset voimallisesti
rangaistaan". Ja aivan samoin kuin Elia, Johannes Kastaja ym. erämaan
huutavat äänet, niin myös Jeesus meni suoraan kohti asian ydintä, eli
kasvotusten ylipappien, kirjanoppineiden ja fariseusten, "kyykäärmeen
sikiöiden", kanssa sekä myös kuningas Herodes Antipaan, jonka hän nimesi
suoraan ketuksi. "Menkää ja sanokaa sille ketulle".
Nyt tämä profeettain ja
Jeesuksen esikuva opettaa jokaista todellista Jumalan palvelijaa toimimaan
täysin samalla tavalla ja saman vanhurskauden, oikeuden ja totuuden hengessä.
Jumala ei koskaan ole kutsunut palvelijoitaan nöyristelemään tämän maailman
valtaherrojen edessä eikä kuvia kumartamaan. Ei myöskään hännystelemään
joitain piispoja, pappeja tai kirkon hierarkioita tai tanssimaan joidenkin
lahkolaisten pillien mukaa ja kiillottamaan heidän ulkokullattua
pintakiiltoaan tai pönkittämään omalla mukanaololla heidän "oikeassa
olemistaan". Jumala kutsuu palvelijoitaan käymään suoraan asian ja
ongelmien ytimeen. Eli käymään kohti niin poliittisia kuin hengellisiäkin
johtajia ynnä oikeusviranomaisia silloinkin kun nämä ovat totuuden ja
oikeuden suoralta tieltä pois harhautuneet.
"Jumala, joka on kaiken luonut, ei pelkää väärien
väkevyyttä". "Teille on annettu esivalta meidän Jumalaltamme ja
valta kaikkein korkeimmalta, joka tahtoo kysyä kuinka te hallitsette ja
koetella kuinka te asetatte". "Niin ei ole siis helvetti maan
päällä, sillä oikeus on kuolematon". "Se suu, joka valhettelee,
tappaa sielun" Eli: Poliisille valehtelija ja valehteleva poliisi
tulevat kärventymään samassa helvetin tulijärvessä elleivät täällä ajassa
todellista parannusta tee.
Siinä vaiheessa kun
Jeesus ruoska kädessä puhdisti temppelin ja kun hän kirosi hedelmättömän
viikunapuun, Jeesus jätti vakavastiotettavan esimerkin kaikkien aikojen
uskonnollisille johtajille ja kirkkokunnille.
Nyt se tilanne, joka maassamme vallitsee, on
täsmälleen samanlainen kuin oli vanhan liiton profeettain tai Jeesuksen
aikana. Vannotaan ja valhetellaan, rikotaan aviot ja verityö verityötä
seuraa. Nyt tämän syntikurjuuden keskellä kirkon pitäisi ottaa selkeä linja
ja johdattaa kansa, ennenkaikkea poliittiset johtajat pääministeri Lipponen
mukaan luettuna vanhurskauden tielle ja parannukseen. Mutta. Maamme piispat
ja papit ovat kuin mykkiä koiria tai kuin kelvottomia vartiomiehiä, jotka
joko eivät näe vaaran uhkaavan tai eivät vaivaudu kansaa varoittamaan. Näin
kaikki syntikurjuus saa rauhassa pesiä kansamme keskuudessa. Näin maamme
piispat ja papit paimentavat kansaamme suoraan helvettiin ja myös helvettiin
itse kansan etunenässä marssivat.
17.
"Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun
kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
18. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä
et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta
tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee
synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
19. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa
eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet
sielusi pelastanut.
Hesekielin Kirjan
kolmannessa luvussa tuodaan esille se vastuu, joka kansan hengellisille
johtajille on asetettu. Eli nykyajan piispoille ja papeille. Nyt herääkin
kysymys: "Kuinka monen synteihinsä kuolleen veri itsekunkin piispan ja
papin käsistä vaaditaan, sillä niin kelvottomasti, kuin mykät koirat, he
virkaansa hoitavat. "Viekää pois minun edestäni virttenne
pauhina", "kuka sitä teiltä vaatii, minun esipihojeni
tallaamista?" "Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus
kuin meren aallot".
Siispä, piispat ja papit:
Ahkeroikaa siis ja nöyrtykää parannukseen Jumalan väkevän käden alle, ettei
teitä ruoskakädessä kerran temppelistä ulos ajettaisi tai kirottaisi kuin
hedelmätön viikunapuu. Te olette kelvottomat paimenet, jotka ette varoita
kansaa uhkaavasta vaarasta ettekä puolusta Jumalan vanhurskautta, ette
oikeutta ettekä totuutta.
|