Yksi keskeisimpiä henkisen hyvinvoinnin perusteita on ihmisten tasavertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Nämä alueet ovat olleet ongelmallisia kautta aikain. Ihmisiä on luokiteltu milloin minkäkinlaisin perustein omiin arvoihinsa ja kasteihinsa. Suvut, syntymäkotien varallisuudet, synnynnäiset terveyslähtökohdat, sairastumiset, vammautumiset, vanhuudet ym. ovat olleet perusteina ihmisten luokittelussa. Niin yksilökansalaisten kuin viranomaistenkin suhtautumisissa. Varsinkin silloin kun on haluttu nostaa omaa statusta toisten ihmisten silmissä, nämä vähä- tai kovaosaiset on armotta lyttyyn tallottu; ja vaikka korjausta on asenteissa jossain määrin tapahtunut, on tilanne maassamme vielä kaukana ideaalisesta tilanteesta. Eli täydellisestä ihmisten tasavertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Tietämättömyys on yksi ihmisten ongelmien suurimmista syistä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vaikka viime vuosina ja vuosikymmeninä on tapahtunut niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin valtavan paljon myönteistä laadittujen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansallisten lakien puitteissa, tällä myönteisyydellä ei ole mitään käytännön merkitystä niin kauan kuin kansalaiset; ja myös viranomaiset, ovat autuaan tietämättömiä solmituista sopimuksista ja laadituista laeista ja niin tämän tietämättömyyden vuoksi tapahtunut myönteisyys jää aktivoitumatta yksilökansalaisten tasolla ja niin ihmisoikeusloukkaukset ja kansalaisten syrjintä ja ihmisten eriarvoistaminen saa jatkua edelleen.
     Nyt, jotta nämä kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansallinen muuttunut lainsäädäntö saavuttaisivat yksilökansalaisten tason ja pääsisivät aktivoitumaan yksilökansalaisten hyväksi, me tarvitsemme kokonaan uutta ajattelua ja uutta toimintaa näihin ajan haasteisiin vastataksemme. Me tarvitsemme sellaista uutta organisaatiota, joka määrätietoisin ja rohkein ottein lähtee toimimaan vähempiosaisten tai kovia kokeneiden kansalaisten hyväksi. Puolustamaan keskeisiä ihmisoikeuksia sekä toimimaan vääryyttä kärsimään joutuneiden puolesta. Tarvitsemme sellaista julkaisutoimintaa, jossa tuomme esiin voimassaolevia ihmisoikeussopimuksia kuin myös uudistunutta lainsäädäntöä, jotta itsekukin tulisi tietämään omat oikeutensa ja myös sen, miten näitä oikeuksia voi perätä.
     Niin kauan kuin ihmiset ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan, ihmisiä saa mielivaltaisesti eri päättäjien ja viranomaisten taholta pompottaa ja kohdella miten sattuu. Niin kuin esimerkkejä löytyy kaikkialta. Samoin tunnettu tosiasia on, että yksin kamppaillessaan monenkaan henkinen kestävyys ei riitä viemään asioita myönteiseen päätökseen ja niin liian monet alistuvat osaansa.
     Tästä johtuen esitänkin kaikille oikeamielisille miehille ja naisille haasteen lähteä yhteiseen rintamaan korjaamaan niitä puutteita ja epäkohtia, joita mm. ihmisoikeuskysymyksissä kaikkialla ilmenee. Luokaamme uusi organisaatio, tarttukaamme tositoimin ajan haasteisiin ja jättäkäämme oma piirtomme Sodankylän, Lapin, kansakuntamme ja koko ihmiskunnan humanistisen kehityksen historiaan.