"Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomen maan….."

Hoorebin vuoren juurella

Kovin oli ohdakkeista Israelin heimon vaellus erämaiden kautta kohti luvattua maata. Jatkuvaa nurinaa ja vaivojen vaikerrusta ja pyrkimystä palata siihen orjuuden pätsiin, josta oli Mooseksen johdolla lähtenyt kohti luvattua maata ja kohti uutta ja parempaa tulevaisuutta. Aina kun Mooseksen silmä tai korva vältti, niin jo oltiin lietsomassa kapinaa Moosesta ja Jumalaa vastaan.
     Oltiin Hoorebin vuoren juurella - sen vuoren, jolla Jumala tulisi antamaan lakinsa valitsemalleen kansalle. Lain, jonka mukaan jokainen voisi elämänsä ojentaa omaksi ja koko kansakunnan menestykseksi. Niinpä Mooses kipusi Hoorebin vuorelle kohtaamaan Herraansa ja johdattajaansa ja viipyi sillä reissulla peräti neljäkymmentä päivää ja yötä. Tämä aika riitti kansan nostamiseksi kapinaan ja niinpä kun Mooses vuorelta palasi, kantautui jo korkealle vuoren rinteelle rietas meno vuoren juurelta. Kansa oli tehnyt sen, mitä sen ei olisi koskaan pitänyt tehdä. Oli hylättyään Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan, valanut kullasta vasikan itselleen jumalaksi ja nyt riettaalla menollaan oli palvomassa jumalaansa.

Sen tiesi Mooses, että siinä vuoren juurella hänen kansansa oli sinetöimässä lopullisesti kohtaloaan ja järkyttyneenä näkemästään, hän vihastuneena iski kiviset laintaulut säpäleiksi. Tällä kansalla, joka oli hylännyt Jumalan ja Hänen tahtonsa, ei ollut enää minkäänlaista tulevaisuutta eikä enää luvattua maatakaan ja niinpä tämä kansa ei tarvitse mitään lakeja. Mutta Mooses tiesi myös sen, että hän on ainut, joka voi tämän kansan pelastaa täydelliseltä tuholta. Niinpä hän ensimmäiseksi pistää kansan kuriin ja järjestykseen - parannuksen teon paikalle ja sen jälkeen lähtee uudelleen vuorelle hieromaan sovintoa Jumalan kanssa.

Tässä parannuksessa ja uudessa sovinnossa Israelin kansa pelasti tulevaisuutensa, sillä ilman tätä parannusta ja elämänmuutosta sekä uutta sovintoa Israelin heimo olisi hukkunut Siinain erämaahan eikä olisi Israelin valtiota ja Jerusalemia, ei olisi Hitlerin tarvinnut juutalaisten vuoksi traumoja saada eikä tänä päivänä tarvitsisi palestiinalaisten käydä epätoivoista taistelua omasta olemassaolostaan. Eli ei olisi juutalaisia ketä vastaan taistella.


Korkein totuus ja oikeus sekä näihin perustuva laki yksilön ja kansakunnan tulevaisuuden turvaajina.


Mut laki, ennen mua synytynyt, myös jälkeheni jää”

"Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomen maan. Niin sodassa kuin rauhassa, ja murheen, onnen, aikana", lauletaan meille niin tutussa ja rakkaassa isänmaallisessa virressä. Ja jatketaan: "On isät täällä taistelleet, ja uskoneet ja toivoneet. Me saimme saman asunnon, ja samat vaiheet meillä on".

Siinä vaiheessa kun Ruotsi-Suomen yhteiskunnalliset olot ovat muotoutuneet ja yhteiskunnalle lähdetty laatimaan lakeja oikeuskäytännön perusteiksi, ovat Raamatun opetukset olleet keskeisellä sijalla. On ymmärretty, että korkein viisaus ja kestävät elämän ja yhteiskunnan perustukset löytyvät siitä viisaudesta, jota Pyhät Kirjoitukset meille opettavat. Varsinkin, kun vielä vanhassa Bibliassa olivat mukana niin Viisauden Kirja kuin Jesus Siirakin Kirjakin, jotka sisältävät valtavaa elämän viisautta; mutta jotka nykyisistä Raamatuista on poistettu. Ruotsi-Suomen lainsäädännössä Raamattu on näytellyt niin keskeistä sijaa, että 1700-luvulla laadittu Rikoslaki, jota myös meillä on viime vuosikymmeniin asti noudatettu, on ollut miltei suoraa toisintoa Mooseksen Kirjoista. Samoin Suomen Laki-kirjan alkulehdillä olevissa, Olaus Petrin 1500-luvulla laatimissa "Tuomarin ohjeissa" on paljon yhtäläisyyttä Viisauden Kirjan 6-luvun opetuksille. On ymmärretty, että todellinen yhteiskuntarauha ja kansakunnan menestys voidaan turvata vain sillä, että jokaisen kansalaisen oikeudet toteutuvat oikealla tavalla käytännössä. "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan".

Jumalan Sanan pohjalle rakennetussa yhteiskunnassa on yleisesti ymmärretty, että esivalta, poliisit ja tuomarit, ovat Jumalan asettamia ja toimivat Jumalan puolesta ja kunnioitus on ollut sen mukainen. Olaus Petri kirjoittaa Tuomarin ohjeissaan:

1. Koska tuomarilla on Jumalan käsky tuomita oikein, niin on hänen kaikin voimin pyrkiminen tietämään mikä oikeus on. Sillä niinkuin se ei kelpaa saarnaajaksi, joka ei tiedä, mitä raamatussa on kirjoitettuna ja mikä sen perustus ja tarkoitus on, samoin se ei kelpaa tuomariksi, joka ei tiedä mitä laissa on ja mikä sen perustus ja tarkoitus on ja miten niitä on käytettävä. Ja sentähden ne ovat vaarassa ja tekevät ilmeisesti väärin, jotka lähettävät tuomareiksi sellaisia, joilla ei ole ymmärrystä. Sillä miten ne voivat oikein tuomita, jotka eivät tiedä, mikä oikeus on? Ja niiden, jotka sellaisia ymmärtämättömiä lähettävät tuomareiksi, pitäisi pelätä tulevansa tosiaan osallisiksi niihin vääriin tuomioihin, joita tulee julistettavaksi. Ne ovat myös itse vaarassa ja saattavat itsensä onnettomuuteen, jotka ottavat tuomarin viran toimittaaksensa eivätkä kuitenkaan voi sitä täyttää.

2. Samoin tulee tuomarin myös ajatella, että niinkuin hän itse on Jumalan käskynhaltija, niin myös kansa, jota hänen on tuomitseminen, on Jumalan oma, niin että hänen pitää Jumalan käskyllä eikä omalla käskyllänsä tuomita Jumalan kansaa eikä omaa kansaansa. Sentähden hänen pitää Jumalan kansaa niin tuomita kuin hän itse tahtoo vastata hänen edessään, jonka oma kansa on.

3. Samoin hänen myös tulee muistaa tuomarinviran olevan asetetun yhteisen kansan hyödyksi eikä tuomarin omaksi hyödyksi, ja sentähden hänen pitää sitä hoitaa yhteiselle kansalle eikä itsellensä hyväksi, vaikka siitä hänelle itselleenkin on hyvää, kun hän sitä oikein toimittaa. Kuitenkin tulee hänen virassansa tavottaa yhteistä hyvää eikä omaansa. Sillä tuomari on yhteisen kansan tähden eikä yhteinen kansa tuomarin tähden.

Ilmeistä on, että oikeudenmukainen ja määrätietoinen laki ja lain käytäntöön soveltaminen synnyttää joillakin tahoilla pelkoa ja ahdistusta, mutta nämä synnyttävät pelkoa ja ahdistusta vain niiden keskuudessa, joilla on taipumusta rikoksiin ja vääryyksiin; tai joiden omatunto ei kestä oikeudenmukaisen ja määrätietoisen lain valokeilaa - totuuden julki tulemista. Sen sijaan oikeamielisille oikeudenmukainen laki ja sen käytäntöön soveltaminen luo rauhaa ja turvallisuutta. Tietoisuus siitä, että laki ja oikeus toteutuvat käytännössä, luo turvallisen yhteiskunnan henkisen ilmapiirin ja on hyvänä ponnahduslautana elämän haasteiden voittamisessa. Samoin määrätietoinen laki vahvistaa yksilön oikeustajua ja käsitystä oikeasta ja väärästä ja tällä on taipumusta kasvattaa kansalaisista korkean moraalin omaavia rehellisiä ja lainkuuliaisia kansalaisia jo pelkällä olemassaolollaan.


Lainkuuliaisuus omantunnon tähden.

1. Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
2. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
3. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;
4. sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden. (Room. 13 luku)

Voidaan sanoa, että jokainen kansakunta, etninen ryhmittymä, jopa entisajan kyläyhteisöt tarvitsevat omat yhteispelin pelisääntönsä, lakinsa ja lain täytäntöönpanonsa. Rikosten ja väärintekojen rangaistukset ovat yksi keskeinen vaikuttaja yhteiskunnallisen järjestyksen ja lainkuuliaisuuden ylläpitämisessä.
     Merkillepantavaa on myös, että niissä ateistisissa maissa, joissa rikosten rangaistus on ainut keino pitää kansalaisia kaidalla tiellä, ilmenee erittäin suuria ongelmia. - Rikoksia ja väärinkäytöksiä kaikissa yhteiskunta- ja viranomaispiireissä. Sen sijaan niissä maissa, missä kristinusko on näytellyt keskeistä sijaa yhteiskuntajärjestyksen luomisessa ja oikeuskäytännössä, ihmisillä on ollut tietoisuus iankaikkisuusvastuusta - taivasosuuden menettämisestä - mikäli syyllistyy rikoksiin tai väärinkäytöksiin ja tällä on ollut hyvin ratkaiseva merkitys lainkuuliaisuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä.
     Erittäin ratkaiseva merkitys yksilön omakohtaisella oikean ja väärän tiedostamisella ja noudattamisella on ollut meillä Lapissa, missä erämaiden kirjoittamattomat lait ovat säädelleet yksilöiden käyttäytymistä; ja missä poliisi ja muut viranomaiset ovat olleet lähes saavuttamattomissa; ja missä suuret erämaat ovat iäti kätkeneet salaisuutensa. Eli kun silminnäkijöitä ja todistajia tahi todisteita ei ole, tämä tarjoaa erittäin otolliset puitteet rötöksille ja väärinkäytöksille mikäli yksilöillä ei ole riittävän selkeää omakohtaista oikeustajua.
     "Joka lukitsemattomien ovien takaa jotain vie, ei tee ainoastaan rikosta, vaan myös raukkamaisen teon", kirjoitetaan Lapin autiotupien seinille kiinnitetyissä "Kulkijan käskyissä" useallakin kielellä ja jos onkin niin, että lukitsemattomilta autiotuvilta varastelu on raukkamaista, niin vielä raukkamaisempaa porovarkaudet ja muu rötöstely suurissa erämaissa, jotka ovat ajoittain saaneet hyvinkin mittavat puitteet; ja joiden tekijöitä ei voida kunnian miehiksi mainita.
     Viranomaisille tällaiset erämaissa tapahtuneet rötöstelyt ovat vaikeita selvitettäviä ja harvoin päätyvät leivättömän pöydän ääreen ja niinpä keskeiseksi tekijäksi lainkuuliaisuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä nousee yksilön tietoisuus iankaikkisuusvastuusta - siitä, että vaikka ihmissilmää ei ole pimeydentöitä näkemässä eikä viranomaiset pysty rötöstelijöitä tuomiolle panemaan, on jokaisella teolla kuitenkin näkijänsä ja tekojensa seurauksia yksikään ihminen ei pysty pakenemaan. Viisauden Kirjassa sanotaan:

Sillä viisaus on niin hyvä/ ettei hän anna laittajan rangaisemat olla: sillä Jumala on kaikkein ajatusten todistaja/ ja tuntee totisest kaikki sydämet/ ja kuulee kaikki sanat: Sillä maanpiiri on täynnäs Herran henkiä/ ja joka puheet kuulee/ on jokapaikas.
    Sentähden ei taida se salattu olla/ joka vääryyttä puhuu/ ja oikeus joka häntä rangaiseman pitää/ ei pidä häneltä puuttuman. Sillä jumalattoman aivoitus pitää tuomiolle tuleman/ ja hänen puheens Herran eteen/ että hänen pahuutens rangaistaisiin. Sillä viisas korva kuulee kaikki/ ja laittajan rangaistus ei ole sala. Niin ottakaat nyt vaari/ ettet te häväise/ ja pitäkäät teidän kielen pois kirouksista/ sillä mitä te salaisest puhutte toinen toisen kanssa korvaan/ ei pidä niin turhaan menemän: sillä se suu/ joka valhettelee/ tappaa sielun.
     Älkäät niin pyytäkö kuolemata teidän erhetykselläns/ ja älkäät etsikö kadotusta teidän kättens töillä. Sillä ei Jumala ole tehnyt kuolemata/ ja ei hänelle kelpaa elävitten kadotus. Mutta hän on kaikki luonut/ että he hänen olemisessans oleman pitäis/ ja mitä maailmas luodaan/ se on hyvä/ ja ei siinä ole mitäkään vahingollista: Sitälikin ei ole helvetin valtakunta maan päällä (sillä oikeus on kuolematon). Mutta jumalattomat pyytävät sitä sekä sanalla että työllä/ sillä he pitävät hänen ystävänäns/ menevät pois/ ja yhdistävät itsens hänen kanssa/ sillä he ovat sen ansainneet/ että he ovat hänen omans.

Nämä vuoden 1642 Bibliasta siteeraamani Viisauden Kirjan sanat ovat olleet vanhain ojennusnuorana ja oikeustajun perustana menneiden vuosisatojen aikana - aikana, jolloin Lapin korpikylissä ei ollut juuri poliisia eikä maallisia lakeja kansaa kurissa pitämässä. Oli omantunnon laki, joka sääteli yksilöiden käyttäytymistä ja antoi perusteet käräjäkiville kokoontuneiden kylän vanhinten päätöksille ja tuomioille. Oikeuden ja totuuden piti julki tuleman ja pahan piti saaman palkkansa.


Kirkko, lainsäädäntövalta ja oikeuskäytäntö hakoteillä.

8. Mutta minä olen täynnä voimaa, Herran Henkeä, oikeutta ja väkevyyttä ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset ja Israelille sen synnit.
9. Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat, te, jotka halveksitte oikeutta ja vääristätte kaiken suoran,
10. rakennatte Siionia veritöillä ja Jerusalemia vääryydellä.
11. Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta Herraan he turvautuvat, sanoen: "Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei tule meille onnettomuutta."
12. Siitä syystä, teidän tähtenne, Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi.

Se parannuksenteko ja Jumalan edessä nöyrtyminen, jonka Israelin heimo Hoorebin vuoren juurella teki, kesti vain muutaman miespolven ajan ja taas oli kansa suistumassa tuhon ja turmion tielle. Näin milteipä jokaisen Israelin heimon sukupolven keskelle tarvittiin profeetat, jotka julistivat usein henkensä kaupalla Jumalan koko totuuden ennen kaikkia kirkollisille ja maallisille vallanpitäjille.
     Profeetta Miika oli yksi näistä Jumalan voimallisista sota-aseista kaikkea turmelusta, syntiä ja saastaisuutta vastaan. Miikan aikana maallisen lain laatijat olivat unohtaneet Jumalan oikeuden, papit opettivat maksusta ja kaikkialla vallitsi eksytys, harha ja väärinteot ja Miikan julistus sen mukaista:

"Mutta minä olen täynnä voimaa, Herran Henkeä, oikeutta ja väkevyyttä ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset ja Israelille sen synnit.".

Nyt kaikki se, mitä tapahtui muinoin Israelin kansan keskuudessa, on opettavaista ja varoittavaa esikuvaa myös Suomen kansalle. "On isät täällä taistelleet, ja uskoneet ja toivoneet. Me saimme saman asunnon, ja samat vaiheet meillä on".
     Eli taattoin vuosisataisella työllä, uskolla ja uurastuksella tämä kansakunta on vaurastunut nykyiseen kukoistukseensa, sivistyneeksi oikeusvaltioksi ja ratkaisevaa osaa tässä myönteisessä kehityksessä ovat näytelleet ne eettiset, moraaliset ja oikeudelliset perusteet, joita Pyhät Kirjoitukset opettavat; ja jotka ovat Olaus Petrin ja lukemattomien hengen miesten ja naisten määrätietoisella työllä kansan tietoisuuteen saatettu.

Mutta nyt. Isien uskon ja työn askelissa pitäisi astella meidänkin, mutta kun ei niin ei. Tämän päivän todellisuus on, että kansakunta on suistumassa ennen näkemättömän henkisen ja moraalisen rappion rimpisuohon ja hukkuu sinne, ellei kansakunta lähde yksilöinä ja kaikki yhdessä ahkeroimaan parannuksentekoa ja vanhuskauden tielle.
     Jo vuosikymmenien ajan lainlaatijat ovat Jumalan vanhuskauden, totuuden ja oikeuden unohtaneina laatineet kansakunnallemme toinen toistaan turmiollisimpia lakeja tajuamatta näiden lakien seurauksia kansakuntamme henkiseen ja moraaliseen kehitykseen.
     Yksi tällainen rappiolaki oli 1960-luvun lopulla toteutettu vapaampi alkoholilaki ja keskioluen tuominen kyläkauppoihin. Seuraus tästä oli, että alkoholin kulutus lisääntyi räjähdysmäisesti ja niinpä tämän päivän Suomessa syntyy vuosittain noin 600 alkoholin pahoin turmelemaa pikkuvauvaa ja joka kuudes odottava äiti on päihderiippuvainen ja syntyvillä lapsilla tulee olemaan suuria ongelmia niin koulutiellä kuin muussakin elämässä.
     Toinen yhtä tuhoisa rappiolaki oli promillerajan säätäminen liikenteeseen. Seuraus tästä on ollut, että rattijuoppous on riistäytynyt täysin oikeusviranomaisten hallinnasta ja niinpä joudutaan harkitsemaan jo alkoholilukkojen saattamista pakollisiksi estämään rattijuoppojen liikenteeseen pääsyä. Eli nykyisellä oikeuskäytännöllä ei ole enää minkäänlaista kansalaisten lainkuuliaisuutta ja moraalista ryhtiä kohottavaa vaikutusta ja rattijuoppojen korvien väli on täsmälleen tyhjää täynnä.
     Kolmas kansakuntamme tulevaisuutta uhkaava turmiollinen laki on aikanaan säädetty aborttilaki, joka johti käytännössä siihen, että abortista tuli yleisesti hyväksytty ehkäisymenetelmä ja nuorten seksuaalinen rappeutuminen sen mukaista todellisuutta. Sen myötä myös aviollinen uskollisuus on menettänyt merkitystään, kodit ja perheet hajoavat ja lasten henkinen hätätila on saavuttanut erittäin suuret mittasuhteet.

Näin siis jumalaton ja ymmärrykseltään pimentynyt lainsäädäntövalta syöksee kansakuntaamme askel askeleelta yhä syvemmälle henkisen ja moraalisen rappion suohon ja totaaliseen tuhoon. Kirkon pitäisi olla kansakunnan henkinen ja moraalinen selkäranka ja pitää Mooseksen tavoin kansakunta Herran kurissa ja nuhteessa yksilöiden ja koko kansakunnan menestykseksi, mutta tähän henkisenä ja moraalisena selkärankana olemiseen maamme piispat ja papit eivät ole enää miesmuistiin pystyneet. Niinpä arkkipiispa, enempää kuin muutkaan piispat ja papit eivät ole ottaneet riittävän voimakkaasti kantaa eduskunnan säätämiä turmiollisia lakeja vastaan. Malakiaan kirjan 2 luvussa sanotaan:

6. Oikea opetus oli hänen suussansa, eikä vääryyttä tavattu hänen huuliltansa. Rauhassa ja vakaasti hän vaelsi minun kanssani, ja monet hän käänsi pois pahoista töistä.
7. Sillä papin huulten pitää tallettaman tieto, ja hänen suustansa etsitään opetus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja.
8. Mutta te olette poikenneet tieltä, olette opetuksellanne saattaneet monet kompastumaan, olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot.
9. Niinpä minäkin teen teidät halpana pidetyiksi ja alhaisiksi kaiken kansan edessä, koska te ette ole pitäneet minun teitäni, vaan olette olleet puolueelliset opetuksessa.

Eli niin kauan kuin kirkkolaitoksemme on alistettu kuuliaiseksi maalliselle lainsäädäntövallalle ja noudattamaan säädettyjä lakeja, parisuhdelaki mukaan luettuna, kirkkolaitos on täysin kyvytön edustamaan Jumalan vanhurskautta, totuutta ja oikeutta kansakunnan menestykseksi. "Papit opettavat maksusta" julisti profeetta Miika omana aikanaan ja samaa se on nytkin. Piispat ovat kautta aikain olleet valtion palkkaamia hallintoviranomaisia ja huomattava osa papeista on "leipäpappeja", jotka palkan edestä saarnaavat niin kuin heidät pannaan saarnaamaan, uskomatta itsekkään omien saarnojensa sanomaan. Näin koko kirkkolaitoksen uskottavuus ja arvovalta rapistuu kansan silmissä ja kansalaiset eroavat kirkosta kiihtyvällä vauhdilla.


Palatkaa takaisin te luopuneet lapset…..

21. Kuule! Kalliokukkuloilta kuuluu itku, israelilaisten rukous, sillä he ovat vaeltaneet väärää tietä, ovat unhottaneet Herran, Jumalansa.
22. Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne." - "Katso, me tulemme sinun tykösi, sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
23. Totisesti, petosta on, mitä kukkuloilta kuuluu, pauhina vuorilla. Totisesti, Herrassa, meidän Jumalassamme, on Israelin pelastus. (Jeremia 3 luku)

Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala - isien Jumala - tuli Israelin heimolle rakkaaksi siinä vaiheessa kun tottelemattomuuden väärät ja turmiolliset tiet olivat johtaneet kansan suunnattomiin vaikeuksiin ja tuhon partaalle. Näissä kyynelkouluissa kansalle maistui parannuksen teko ja Jumalan Sana tuli eläväksi ja rakkaaksi ja kokonaan uusi elämä virisi kansan keskuudessa menestykseksi koko kansakunnalle.

Samaa kyynelkoulua ja parannuksen teon ahkerointia tarvitsee myös Suomen kansa, poliittiset johtajat, piispat ja papit ynnä esivalta myös tänä aikana. On tultu siihen hetkeen, että kansakunnallamme on valittavana joko nöyrtyminen parannukseen Jumalan edessä ja uskon kuuliaisuus Jumalan sanalle tai sitten entistäkin suuremmat vaikeudet ja kansakunnan totaalinen tuhoutuminen.
     Jo nyt kansakuntamme henkinen ahdinko on saavuttanut huolestuttavat mittasuhteet. Henkiset vaikeudet ovat kaikkein suurin syy ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen ja niin monet ovat henkisesti loppuun palaneita jo elämänsä parhaassa iässä. Tätä ahdinkoa ja näitä ongelmia yritetään turruttaa ulkomailta rekkalasteittain kuskattavalla halvalla alkoholilla. Tätä ahdinkoa yritetään turruttaa syöttämällä kansalaisille entistä enemmän ja tehokkaampia masennuslääkkeitä ja tätä ahdinkoa yritetään torjua mukauttamalla lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä tämän turmeltuneen elämänmenon mukaisiksi.

7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.
8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.

Niin. Suomen kansa on kulkenut jo pitemmän aikaa ihmisviisauden mukaisia vääriä ja vahingollisia teitä ja joutunut mittaviin vaikeuksiin; ja entistäkin suuremmat vaikeudet ovat edessä. Tämän vuoksi ainut todellinen ratkaisu kansakuntamme tulevaisuuden ja menestyksen turvaamiseksi on todellinen parannus ja elämän muutos - tien vaihtaminen laveasta kadotuksen tiestä kaidaksi elämään ja tulevaisuuteen johtavaksi tieksi.

"Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomen maan…." lauletaan isänmaallisessa virressä. Ja kyllähän Herra auttavan ja turvallisen kätensä ilomielin Suomen kansalle vielä ojentaa ja johdattaa kansakuntamme siunauksen ja menestyksen tielle, kunhan kansakunnan jäykät niskat taipuvat parannukseen iankaikkisen Jumalan ja Hänen sanansa edessä.

19. Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte.
20. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi, ja niin sinä saat asua siinä maassa, jonka Herra sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, vannotulla valalla on luvannut heille antaa." (5 Moos. 30 luku)

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Katkelma oikeusministeri Johannes Koskisen puheesta kansalaisvai­kuttami­sen politiikkaohjelman avausseminaarissa Helsingissä 16. maaliskuuta.

"Kansalaisvaikuttaminen ei synny valtion toimin, vaan aktiivisten kansalaisten vapaana ja vapaaeh­toi­sena aatteel­lisena toimintana. Silti julkinen hallinto voi toimia monin tavoin kansalaisvaikuttami­sen hy­väksi. Pyrimme arvioi­maan kansalais- ja järjestötoiminnan tutkimus-, koulutus- ja kehittämis­tarpeet sekä selkeyttämään ja yksinkertais­tamaan kansalaisyhteiskunnan säädöspohjaa. Julkisen vallan tulee osal­taan kehittää perinteisiä ja uusia kansa­laisvaikuttamisen keinoja. Hallinnolla pitää myös olla tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmius keskusteluun kansalaisten kanssa. Edus­tuksellisen demokratian rin­nalle ja sitä tukemaan tarvitaan uusia kansalaisten kuulemi­sen ja suoran osallistumisen muotoja. Niissä on mahdollista käyttää myös tietoyhteiskunnan tuomia uusia tieto­verkkoja ja digitelevisiota. Kaikkia näitä arvioidaan, tutkitaan ja kehitetään politiikkaohjelman hank­keissa."

Suomen Perustuslain 2 §:n toisessa momentissa sanotaan:

”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”


Tämän päivän maailmassa olemme niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisestikin kokonaan uusien mahdollisuuk­sien ja haasteiden edessä ja niinpä myös yllämainittu Perustuslain kohta saa uutta arvosisältöä nyt kun painetun ja sähköisen viestinnän mahdollisuudet ovat tulleet tavallistenkin kansalaisten ulottuville ja sen myötä myös mahdol­lisuudet vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja yhteiskunnan kehityssuuntiin. Nämä mahdollisuudet on tiedostanut myös Aretalogia, joka tahtoo olla rakentamassa tästä yhteiskunnasta oikeudenmukaisempaa ja parempaa yhteis­kuntaa ja tähän toimintaan, yhteiseen rintamaan, ovat tervetulleita kaikki oikeamieliset kunnian miehet ja naiset.

Kansakunta-kansioon.
Kotisivulle