tunturien maa

Tunnustusta tunturien maan kansalle

1. Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi. Minä olen pannut Henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden.
2.Ei hän huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.
3. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta. Hän levittää oikeutta uskollisesti.
4. Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maan päälle, ja merensaaret odottavat hänen opetustansa.

Totuus on, että jokainen yksilöihminen joutuu, kansallisuuteen tai etniseen taustaansa katsomatta kohtaamaan elämässään monia ja joskus hyvinkin suuria haasteita, joissa yksilön henkinen kestävyys perusteellisesti punnitaan. On elatuksen ja toimeentulon huolia. On sairautta ja kärsimystä. On lähiomaisten kuolemaa ja monia muita surun, kärsimyksen ja tuskan syitä.
Yksi ihmisen henkisen jaksamisen kannalta keskeinen tekijä on se, miten hyvin yksiön ihmisarvo, ihmisoikeudet sekä lain ja oikeudensuoja toteutuvat käytännössä. Miten hyvin hän saa asiassaan äänensä kuuluviin ja asialleen oikeutusta.
Olen usein siteerannut aikanaan televisiossa esitetystä Nuijasota-sarjasta tutuksi tullutta sanontaa: ”Musta on miehen sielu silloin kun se tuntee kokeneensa vääryyttä”. Ja näin se myös on. Silloin kun ihminen joutuu vääryyksien tai raukkamaisten tekojen tai viranomaisten välinpitämättömyyden tahi suoranaisen oikeusmurhan uhriksi, sielu on todella musta ja koko elämä on synkkien pilvien peittämää aina siihen asti, että korjaus vääryyksiin saadaan, että oikeus voittaa ja että elämän aurinko pääsee jälleen kirkkaana paistamaan.

Anarkismin syyt ja seuraukset

Anarkismi ja nykyään paljon esilläoleva terrorismi ovat varjostaneet ihmiskunnan elämää kenties jo vuosituhannen ajan ja varsinkin nykyään nämä ilmiöt ovat saaneet todella laajat ja tuhoisat mittasuhteet. Esimerkkinä tästä vaikkapa se, että maailman suurimman asemahdin vuotuisesta budjetista terrorismin vastainen taistelu nielee leijonan osan.
Mutta voitetaanko asemahdeilla terrorismia? Erittäin huonolla menestyksellä, kuten päivittäiset uutiskuvat meille osoittavat; ja joista uutiskuvista ilmenee, että terrorismin vastaisen sodan uhreja on monikymmenkertaisesti siihen nähden kuin mitä itse terroristeiksi leimatut saavat aikaan. Ja mitä tehokkaampia aseita ja mitä voimakkaampia keinoja terrorismin vastaisessa sodassa käytetään, sitä kovempia ovat myös vastapuolen otteet ja ollaan loputtoman ja kiihtyvän koston kierteen kahleissa ja täysin syyttömät ulkopuoliset ovat tämän sodan yleisimpiä uhreja.

Anarkismin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä on aina auktoriteettien tai muutoin voimakkaampien taholta koettu vääryys. Eli kun ihminen on joutunut auktoriteettien väärin kohtelemaksi eikä ole saanut asiaansa kuuluville ja oikeutta osakseen, ihminen alkaa käyttämään niitä keinoja, joita enää käytettävissä on. Eli turvautuu omankäden oikeuteen ja sellaisiin tekoihin, että kaikkien on pakko kuunnella. Kuten kävi muun muassa itäisessä naapurissa vajaat sata vuotta sitten jolloin kansan kärsimysten malja vuoti yli ja kansa lähti asevoimin ottamaan itselleen sen oikeuden, jota silloiset vallanpitäjät eivät pystyneet eivätkä halunneet kansalle hankkia.

Suomiko kristillinen ja sivistynyt oikeusvaltio

Oltakoon kristinuskon tulosta Ruotsi-Suomeen tai valtiokirkkojärjestelmistä mitä mieltä tahansa, on kristinuskolla ollut erittäin keskeinen merkitys nykyisten oikeusvaltioiden, Ruotsin ja Suomen yhteiskuntarauhalle ja menestykselle

Kun luemme raamatusta vanhaa testamenttia, tämä on silloisen Jumalan nimelle ja Jumalan kunniaksi tarkoitetun kansan historiaa ja yhteiskuntaolojen kuvausta.
Jokaisen menestyvän yhteiskunnan lähtökohtana on oikeus. Se, että jokaisen yksilön oikeudet toteutuvat yhteiskunnan toimesta täysipainoisesti niin, ettei kenenkään tarvitse lähteä omin toimin ja väkivallan keinoin oikeutta itselleen hankkimaan. Samoin jokainen Jumalan kutsuma profeetta Israelin vuosituhansien historiassa oli Jumalan totuuden ja oikeuden edustaja, joka puuttui asioiden kulkuun aina kun vallanpitäjien, tuomarien ja esivallan toiminnassa ilmeni epäkohtia ja puutteita. Elia oli yksi näistä Jumalan valtuusmiehistä, joka puuttui voimakkaasti kuningas Ahabin edesottamuksiin:

20. Ahab sanoi Elialle: "Joko löysit minut, sinä vihamieheni?" Hän vastasi: "Jo löysin. Koska sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, (1 Kun 21 luku)

Samoin Jesaja:

23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä. (Jesaja 1 luku)

Ja myös Miika:

1. Ja minä sanoin: Kuulkaa, Jaakobin päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat! Eikö teidän tulisi tuntea oikeus,
2. teidän, jotka vihaatte hyvää ja rakastatte pahaa, jotka raastatte ihmisten nahan heidän päältänsä ja lihan irti heidän luistansa? (Miika 3 luku)

Nämä muutamat esimerkit kuvastavat selkeästi sitä, miten suuri merkitys vallanpitäjien ja esivallan toiminnalla on yksilökansalaisten oikeusturvan toteutumisessa ja yhteiskuntarauhan säilymisessä sekä kansakunnan menestymisessä.

Siinä vaiheessa kun silloisen Ruotsi-Suomen yhteiskunnalliset olot alkoivat muotoutumaan, on kristillinen usko ja raamatun opetukset näytelleet hyvin keskeistä sijaa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä. Vuodelta 1726 peräisin ollut ja meillä Suomessa vielä 1960-luvulla voimassa ollut Rikoslaki oli huomattavissa määrin lähes suoraa toisintoa Mooseksen laista sapattikäskyineen. Esimeriksi Rikoslain 41 luvun 6§:ssä säädettiin: ”Joka sapattina tekee käsi tahi muuta työtä, jota ei katsota omaksi tahi toisen hätätarpeeksi, vetäköön sakkoa…” Samoin Upsalan piispan ja sittemmin Kustaa Vaasan hovineuvonantajana toimineen Olaus Petrin Tuomarin ohjeet on paljossa yhteneväinen vanhassa bibliassa olevan viisauden kirjan sanoman kanssa: ”Rakastakaa oikeutta, te, jotka maata hallitsette…” (1 luku) ”Vääryys kaikki maakunnat hävittää ja paha elämä hävittää voimallisten istuimet…” (6 luku) Ja samaa huolta kantaa myös ruotsalainen virsirunoilija Haqvin Spegel 1600-luvulla: ”Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, vie kansat kurjuuteen…”.

Voidaan sanoa, että näiden kristillisten vaikutteiden ansiosta maamme lainsäädäntö on maailman huppuluokkaa ja meillä on todella hyvä laki ja mikäli laki toteutuisi täysipainoisesti käytännössä, meillä olisi todella hyvä yhteiskunta ja kaikilla hyvä olla.

Todelliseksi ja yhäti pahenevaksi ongelmaksi yhteiskunnassamme on kuitenkin muodostunut se, että maamme viranomaisten moraalinen ja eettinen taso ei ole läheskään aina sopusoinnussa maamme korkean lainsäädännön kanssa ja tämän vuoksi kansakuntamme keskuudesta löytyy liki 300.000 kansalaista, jotka ovat jääneet vaille oikeutta tai ovat joutuneet virkamiesten välinpitämättömyyden, virkarikosten ja suoranaisten oikeusmurhien uhriksi ja näille oikeutta vaille jääneillä tai uhreiksi joutuneilla ei todellakaan ole hyvä olla tässä yhteiskunnassa.

Aretalogia, uhrien puolella vääriä ja väkeviä vastaan.

Kun omakohtaisesti kokeneena tiedän, mitä on kun laki ja oikeus pettävät, mitä on joutua viranomaisten mielivallan, suoranaisten valheiden ja jopa oikeusmurhan uhriksi, tiedän myös, miten välttämätöntä saada äänensä kuuluville ja asialleen oikeutusta. Niinpä kuluneiden runsaan parin vuoden ajan Aretalogian keskeisiä teemoja on ollut puolustaa vähempiosaisten tai muutoinkin uhriksi joutuneiden oikeuksia ja toimia heidän äänitorvenaan.

Aretalogian edellisessä numerossa oli jämsäläisen Reino Virtasen omakohtainen kertomus kokemuksistaan tämän oikeusvaltioksi kutsutun maamme viranomaisten toiminnasta.
Hänen kohdallaan asia on edennyt niin, että nyt maaliskuulla hän oli saanut eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kirjeen, jossa oli ilmoitettu, että hänen asiansa tutkitaan eduskunnan oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasiamiehen toimesta. Samoin pari päivää myöhemmin hän oli saanut sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreeltä osaaottavan kirjeen, jossa oli ilmoitettu, että Reinon asia siirtyy peruspalveluministeri Liisa Hyssälän käsiteltäväksi. Eli Reinon pitkästi yli 20 vuotta jatkunut taistelu omien oikeuksiensa puolesta on saanut myönteisiä käänteitä.

Samoin Aretalogian edellisessä numerossa oli juttua enontekiöläisen saamelaisen poromiehen, Hannu Maggan kovasta kohtalosta ja siitä todellisuudesta, jossa hän, vähemmistöheimoon kuuluvana saamelaisena, on joutunut sivistyneeksi oikeusvaltioksi kutsutussa maassamme elämään.
Merkillepantavaa Hannun tapauksessa on ollut se, että kun tieto hänen kovasta kohtalosta on levinnyt jokaiseen kotiin Käsivarren suunnalla, Hannu on saanut lukuisia yhteydenottoja ja valtavasti sitä henkistä tukea ja myötätuntoa, jota näissä tilanteissa todella kipeästi tarvitaan, niin henkisesti raskaita nämä tilanteet ovat.
Nämä lukuisat yhteydenotot sekä myötätunnon ja tuen osoitukset todistavat puolestaan sen, että tunturien maassa asuu todella oikeamielisiä ja suuria sieluja, jotka ansaitsevat kaikkien kunnioituksen; ja jotka ovat siunaukseksi koko Enontekiön kunnalle.

Kuten jo aiemmin on tullut esille, vääryydet ja rikokset, paitsi pilaavat tekijäin ja uhrien elämän, aiheuttavat todella mittavaa vahinkoa koko kunnalle. ”Vääryys kaikki maakunnat hävittää”, sanottiin Viisauden Kirjassa. Sen sijaan totuus, oikeus ja rehellisyys koituvat niin poronhoidon, maakunnan kuin koko yhteiskunnankin menestykseksi.

Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.

Näin kehottaa apostoli Paavali Galatalaiskirjeessään ja näitä sanoja myös meidän tulee noudattaa. Eli olla ontuvan jalkana. Olla sokean silmänä. Olla kuuron korvana ja olla tukena siellä, missä on ahdinkoa, surua ja kärsimystä. Tämä on kristinuskon yksi kultaisimpia ohjeita ja käytäntöä, josta todelliset Jumalan palvelijat, Jumalan renkipojat ja piikatytöt tunnetaan. Nykyään nämä kultaiset ohjeet ovat kristikansaltamme paljossa unohtuneet, mutta saakoon se hyvä, mitä tunturien maassa nyt ilmenee, levitä kulovalkean tavoin kaikkialle maassamme ja maailmalla.

Herra siunatkoon tunturien maata ja kansaa.

Kansakunta-kansioon
Kotisivulle