Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, kuten myös kansallisessa lainsäädännössämme, on turvattu jokaisen yksilön ihmisoikeudet sekä oikeusturvan toteutuminen, omaisuuden suoja mukaan luettuna. Mutta. Näistä kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta lainsäädännöstämme huolimatta yksilökansalaisten ihmisarvo, ihmisoikeudet ja oikeusturva eivät läheskään aina toteudu käytännössä. Erityisen vaikeata ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen on vähemmistöheimoihin kuuluvilla tai terveydellisistä tai muista syistä toisarvoisiksi ihmisiksi leimatuilla tahi niillä, jotka ovat lähteneet peräämään oikeuksiaan viranomaisten tai vallanpitäjien mielivaltaa vastaan ja tästä syystä joutuneet henkilökohtaisen vainon ja kostotoimien uhriksi.
     Sivuilla 14-15 käsitellään jämsäläisen Reino Virtasen jo vuosikymmeniä jatkunutta taistelua omien oikeuksiensa puolesta valheita, virkarikoksia ja vääryyttä vastaan. Yhtään vähäisemmäksi ei jää enontekiöläisen saamelaisen poromiehen, Hannu Maggan, kamppailu poronhoidon tulevaisuuden sekä omien oikeuksiensa puolesta vääryyksiä, rikollisuutta vastaan nimismiehen mielivallan puristuksessa.

Hannu, jos kuka, tietää, mitä on vähemmistöheimoon kuuluvana saamelaisena perätä oikeuksiaan oikeusvaltioksi kutsutussa yhteiskunnassamme. Tätä Hannun oikeustaistelua on jatkunut jo pitkästi yli kymmenen vuotta. Tänä aikana, ilmeisesti kostotoimina, Hannun liki tuhatpäinen porokarja on kadonnut yhettömiin ja näin aiheutettu jopa satojen tuhansien eurojen menetykset, hänen kotinsa ja omaisuutensa on joutunut nimismiehen toimesta etelän turistien tai liikemiesten omaisuudeksi. Tämän myötä, nimismies Hyvösen toimesta, etelän turistit ovat päässeet osallisiksi saamelaisesta poronhoidosta, johon he eivät missään nimessä kuulu. Niin ikään nimismiehen toimien seuraamusta on sekin ongelmallinen tilanne, että pakkohuutokaupalla myydyllä Hannun porotilalla olevat porokodat on verottaja todennut Hannun omistamiksi kiinteistöiksi ja määrännyt Hannulle kiinteistöveron näistä. Eli tilanne on se, että Hannun omistama kiinteistö sijaitsee pakkohuutokaupassa toisen omistukseen siirtyneellä kiinteistöllä; ja tällainen tilanne on vähintäänkin erikoinen kotoisessa oikeusvaltiossamme.

Merkillepantavaa Hannu Maggan tapauksessa on ollut se, että eri viranomaistahot ovat olleet erittäin nihkeitä ja haluttomia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin mittavien porovarkauksien tutkimiseksi sekä pakkohuutokaupoissa tapahtuneiden vääryyksien ja epäkohtien korjaamiseksi jotta Hannu saisi oikeuden osakseen ja täyden korvauksen kärsimistään vahingoista.
     Uutta toivoa Hannun tilanteeseen antaa kuitenkin se, että Eduskunnan oikeusasiamies on paneutunut määrätietoisesti Hannun asiaan; ja että jämeriä otteita sisäasiainministerinä osoittanut Kari Rajamäki on tietoinen siitä, mitä Enontekiöllä tapahtuu. (Asia on KRP:n hoidettavana)
     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että silmukka alkaa kiristymään niin nimismiehen kuin porovarkaiden ympärillä ja totuuden hetket ovat koittaneet. Näkisin myös niin, että porovarkauksiin tai muihin väärinkäytöksiin syylliset tai näistä jotain tietävät tekevät erittäin viisaasti kun lähtevät tekemään ajoissa täyttä totta, tekemään parannusta teoistaan tai edistämään totuuden ja oikeuden voittoon viemistä omilla tiedoillaan. Totuus kun on sekin, että: ”Hiljaisuus on hyväksymisen merkki”. Eli porovarkauksista jotain tietävät liittoutuvat varkaiden puolelle mikäli tietonsa salaavat; ja tällaisia ”liittolaisia” ei voi kunnian miehiksi mainita.

Alla ote eduskunnan oikeusasiamiehelle laaditusta kirjelmästä, josta selviää mistä on kysymys.

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA Esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä 00102 EDUSKUNTA HANNU MAGGAN KANTELUT ……………………… ASIAN TAUSTA: Maggan sukukunnan kokonaisporomäärä on Näkkälän paliskunnassa poronhoitovuonna 1991-1992 ollut 1081 poroa. Aiemmin poroluku on ollut mittavasti suurempikin, mutta edellämainittu on paliskunnan asiakirjoista saatava faktaluku. Vuoteen 2000 mennessä porot olivat vähentyneet 17 poroon. Pitkäperjantaina vuonna 2003 katosivat viimeisimmät 17 poroa. Kukaan ei käytännössä voi hoitaa porojaan niin huonosti, että tuollainen poromäärän katoaminen ja väheneminen olisi käytännössä luonnollisin syin mahdollista. Porokannat sinänsä vaihtelevat j a esimerkiksi pedot voivat verottaa porokarjaa, mutta suuremmassa mittakaavassa ja pitemmällä aikavälillä tällaiset porokantojen vaihtelut kohdentuvat melko tasaisesti kaikkiin kyseisen alueen poroihin. Eivät pedot pysty kohdentamaan toimintaansa vain yhden henkilön tai yhden sukukunnan poroihin. Koska Näkkälän paliskunnassa muiden poronomistajien porojen määrä ei ole vastaavalla tavalla pienentynyt, on täysin selvää että Hannu Maggan porojen vähenemisen takana on ihmisten tarkoitushakuinen toiminta. Kyseessä on edelleen niin suuri poromäärä, ettei se käytännössä pysty katoamaan yhden tai kahdenkaan ihmisen toiminnan tuloksena ja kyseessä on myös niin valtava poronlihamäärä, ettei se jälkiä jättämättä ole voinut kadota pelkästään yksityisiin pakastimiinkaan. Asiassa ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta, kuin että asiassa on takana järjestelmällistä ja organisoitua toimintaa, jossa on mukana huomattava määrä henkilöitä. Rahallisesti tuon kadonneen poromäärän arvo olisi tänä päivänä noin 300.000 euroa, joten taloudellisesti kyse on valtavasta summasta silloin, kun se kohdentuu yhteen perhekuntaan. Koska tekijöiden määrä täytyy olla suuri, täytyy asiasta olla myös paljon tietoa liikkeellä. Koska myös sellaisia poronostajia, jotka ostavat suurempia määriä poronlihaa, on hyvinkin rajattu määrä pitäisi jälkeä tähän asiaan tutkinnallisesti löytyä myös ostosektoria tutkimalla. Ostosektorillahan ei sinänsä välttämättä ole mitään tekemistä itse rikosten kanssa, mutta ei liene vaikeatakaan selvittää sitä ovatko jonkun poronomistajan myyntimäärät suurempia kuin mikä oma tuotos on ollut. Asiaa on jossain määrin tutkittu, mutta selkoa ei olla saatu. Huomioonottaen rikoksen arvo ja merkitys ja se, että on tosiasiallisesti mahdotonta, ettei tällaista, sinänsä rikollisina luultavastikin kokemattomien tekijöiden, toimintaa pystyttäisi paljastamaan, jos näin todella haluttaisiin. Asiassa voi vetää vain sen johtopäätöksen, että tutkinnasta on puuttunut tosiasiallinen viranomaisten tahto selvittää tätä asiaa. On hyvin vaikea lähteä objektiivisesti arvioimaan, mistä tällainen viranomaisten tahtotilan puute on johtunut, mutta yksi arvaus voisi olla, että rikoksen uhria on ehkä pidetty "hankalana ihmisenä”? Asiassahan nostettiin syyte poronhoitorikkomuksesta poroisäntää kohtaan, joka syyte kuitenkin pääsi tai päästettiin vanhentumaan. Tuossakin asiassa ulkopuolista mieltä ihmetyttää miksi tutkinta on kohdennettu vain poroisännän valvontavelvollisuuteen eikä siihen peruskysymykseen, kuka on porot varastanut. Kiinnitän nyt vielä selkeyden vuoksi huomiota siihen, ettei tuollainen poromäärä voi kadota myöskään niin, että poroja esimerkiksi vain tapettaisiin tunturiin eikä niitä sitten myytäisi eteenpäin. Tunturiin käytännössä voitaisiin tappaa muutamia yksilöitä mutta mittavammin toimittaessa raadot varmuudella löydettäisiin. Poromiehethän kulkevat alueillaan hyvin laajasti ja tiheästi ja esimerkiksi korppien liikkeistä pystyy oudompikin henkilö havaitsemaan, missä raatoja on. Koska poromiehille on hyvin tärkeää löytää korvauksien vuoksi mahdollisimman suuri osa petojen tappamista poroista, näitä petojen tappamia etsitäänkin hyvin aktiivisesti ja pääpiirteittäin ne löydetään. Tämä peruskysymyksen johdosta Magga on vaatinut toimintoja Sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksiköltä (Hannu Maggan kirjoitus Sisäasiainministeriöön Hannu Taavitsaiselle 18.11.2003) ja keskusrikospoliisin Pohjoiselta osastolta 7.4.2004. Se, onko Sisäasiainministeriön Poliisiosaston poliisitoimintayksikkö tai keskusrikospoliisi ryhtynyt tai ryhtymässä asiassa joihinkin toimenpiteisiin, on epäselvää. Asiassa pyydetään, että eduskunnan oikeusasiamies selvittäsi Sisäasiainministeriön ja keskusrikospoliisin toimintavaiheet tässä asiassa tällä hetkellä ja mikäli mahdollista ja tarpeellista, pyrkisi kiirehtimään kyseisten tahojen toimintaa ja tehostamaan näiden tahojen panostamista edellä esiteltyjen rikosten selvittämisessä samoin kuin sen selvittämisessä ovatko alueen poliisiviranomaiset toimineet haluttomasti tai muutoin huonosti Maggan porojen vähenemistä koskevassa asiassa. PAKKOHUUTOKAUPPA: Kun porot loppuivat, luonnollisesti myös toimeentulo katkesi ja kun toimeentulo rikoksen seuraamuksena katkesi, velat jäivät maksamatta ja tässä tilanteessa viranomaisten aiemmin passiiviseksi ja haluttomaksi arvelemani toimintatapa muuttui ja Hannu Maggan koti ja myöhemmin muukin maaomaisuus myytiin nopeasti ja tehokkaasti, ilmeisestikin jopa niin vauhdikkaasti, että normaalit ja lain edellyttämätkin pelisäännöt unohtuivat. Ongelmat tässä sektorissa jakautuvat mielestäni kolmeen osioon: 1) Joko viranomaisneuvonta on asian alkuvaiheessa pettänyt tai jos kyse on Hannu Maggan oma-aloitteisuuden puutteesta, niin kyseessä on laajempi ongelma siitä, miksi yhteiskunnan neuvontapalvelut eivät tavoita kaikkia. Hannu Maggaa ei ilmeisestikään kukaan ole osannut ohjata velkaneuvontaan/ velkajärjestelyyn, jonka puitteissa hän todennäköisesti olisi pystynyt säilyttämään asuntonsa ja kotinsa. Maggalla sinänsä oli velkajärjestely vuonna 2000, mutta porojen vähentyessä ja tulojen ja maksukyvyn pienentyessä hän ei pystynyt hoitamaan velkajärjestelyn maksusuunnitelmaa eikä hän saanut mitään ohjausta siihen, että maksujärjestelyjä oltaisiin voitu keventää vastaamaan heikentynyttä maksuvaraa. Asiassa pyydetään, että eduskunnan oikeusasiamies selvittää sitä, pitäisikö esimerkiksi ulosottomiehen, ennen kuin niin radikaaliin toimenpiteeseen kuin henkilön asunnon pakkohuutokauppaan ryhtyy, selvittää myös velalliselle hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa. Ja jos tällainen velvollisuus viranomaisella on, pyydetään selvittämän, miksi sitä ei Maggan tapauksessa käytetty. Ellei tällaista velvollisuutta ole, pyydetään eduskunnan oikeusasiamiehen toimenpiteitä sen selvittämiseksi miten kansalaisten keskeistä perusoikeusturvaa tällä sektorilla voitaisiin parantaa. 2) Pakkohuutokauppa on toimitettu vähän miten sattuu: Tilaa ei arvioitu asianmukaisesti ja riittävästi. 2. 1) Huutokauppailmoituksessa on tilan asuinrakennus katsottu huonokuntoiseksi, vaikka se Maggan hankkiman ulkopuolisen selvityksen mukaan on ollut hyvin normaalikuntoinen talo. 2.2) Maggan mukaan kiinteistöllä on myös vanhoja arvokkaita asuin- ja hautapaikkoja, joita kansallismuseon arkeologi Markku Torvinen on selvittänyt ja näiden vaikutusta tilakauppaan ei ole selvitetty sen paremmin kuin alueella olevaa kultavaltausta ja vuokrasopimustakaan. 2.3) Asiassa ei selvitetty, että tilan alueella on useita kilometrejä kallista poroaitaa eikä sitä, että tilalla on kiinteistöön kuuluva, vuonna 2000 valmistunut porokotarakennus 2.4) Pakkohuutokauppakuulutuksessa olisi varmaankin ollut syytä mainita, jos tarkoitus olisi ollut saada mahdollisimman hyvä hinta, kaikki tilalla olevat rakennukset ja rakennelmat ja se, että tilalla on lähes 3 km joen rantaa ja noin 250 m järven rantaa (Hannu Maggan oman ilmoituksen mukaan). 2.5) Myytyyn tilaan Kontiotieva RN:o 80 Enontekiön kunnan Peltovuoman kylässä kuuluu osuus Enontekiön porotilojen yhteismetsään ja myös porotilalain 7 a §:n 2 momentin mukaiseen rakennuspaikkaan Enontekiön kunnan Hetan kylässä yhdessä kolmen muun kiinteistön kanssa. On erityisen valitettavaa ja varmastikin saamelaisten oikeuksista annettujen määräysten periaatteiden vastaista, että tällaiset osuudet porotilojen yhteismetsään ja hallintaoikeudet porotilalain mukaisiin rakennuspaikkoihin siirtyvät etelän turistien omistukseen. Enontekiön porotilojen yhteismetsä olisi mitä ilmeisimmin lunastanut tällaisen osuuden, jos sitä olisi yhteismetsälle tarjottu ja suurella todennäköisyydellä myös Lapin TE-Keskuksen maaseutuosasto olisi saattanut ottaa tällaisen osuuden haltuunsa tai omia kanaviaan käyttäen hoitaa yhteismetsäosuudelle porotalouden piiristä tulevan ostajan ja kaikki tämä varmastikin täysin käypään hintaan. Näillä eriyttämisillä olisi omaisuuden huutokaupasta saanut mitä suurimmalla todennäköisyydellä selvästikin paremman hinnan. Näiden osuuksien arvoa ei myöskään asiallisesti eritelty ja esiintuotu huutokaupassa. 2.6) Huutokaupassa ei myöskään ole mainittuna mitään tilan sähköliittymästä. Huutokaupan kohteen puutteellinen esittely ja selvittäminen on paitsi saattanut jopa merkittävässäkin vaikuttaa huutokauppahintaan, myös aiheuttanut hankalia ja edelleenkin avoinnaolevia tulkintakysymyksiä siitä, mitä huutokauppaan on kuulunut ja mitä ei. Nimismies on jälkikäteisesti ilmoittanut Hannu Maggalle, että aidat ja porokodat eivät ole kuuluneet kauppaan eikä myöskään sähköliittymä. Asiassa on kuitenkin myös toinen tulkinta, koska Hannu Maggan tietojen mukaan hänen sähköliittymänsä kautta luovutetaan nyt sähköä ostajille, joten ostajat lienevät ainakin ensialkuun olleet siinä käsityksessä, että sähköliittymä heille kuuluu. Edelleen ostajat ovat kaupitelleet poroaitaa ulkopuolisille henkilöille, joten ilmeisesti heidän käsityksensä poroaidankin omistuksesta on eri kuin nimismies Hyvösen. Porokotien osalta verottaja on tällä hetkellä määräämässä niistä kiinteistöveroa (takautuvasti vuodesta 2000 alkaen) ja näin ollen verottaja ainakin näkee tilalla olevan porokodan kiinteistölle kuuluvaksi rakennukseksi, joten asia tältäkin osin on melko epäselvä. Kun noin moni asia on epäselvänä, on huutokaupan kohde varmastikin tehty, paitsi muuta, niin erittäin huolimattomasti. Hannu Magga pyytää että eduskunnan oikeusasiamies selvittää, onko hänen huutokauppa-asiassaan menetelty lainvastaisesti tai huolimattomasti, kun huutokaupattavasta tilasta ja siis huutokaupan kohteesta annettu informointi on ollut puutteellinen tai väärä ja onko tällaisella puutteellisesti/väärin toimitetulla huutokaupalla mahdollisesti aiheutettu taloudellista vahinkoa Hannu Maggalle tai jollekulle muulle Hannu Magga pyytää eduskunnan oikeusasiamiehen toimenpiteitä, joilla auktoritatiivisesti selvitettäisiin se, mikä osa kiinteistöstä tai siihen liittyvästä (aidat, porokota, sähköliittymä) edelleen kuuluu hänelle. 3) Huutokauppaa ei ole kuulutettu laillisesti. Lain mukaanhan huutokauppakuulutus pitää julkaista mm. virallisessa lehdessä ja paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä ainakin kahdesti. Virallisen lehden kuulutusta ei ilmeisesti tässä tapauksessa ole ollut lainkaan eikä paikallisen lehden kuulutusta kuin kerran. Kuulutusta ei myöskään ole julkaistu saamen kielellä vaikka kohteena on ollut saamelaisuuden ydinalueella sijaitseva poromiehen porotila. Kyse on todellakin ollut poronhoitolain mukaisesta ja sen määrittelyjen alaisesta porotilasta ja kun potentiaali ostajakunta olisi potentiaalista ostajakuntaa varmastikin olisi ollut nimenomaisesti saamenkielisen väestön keskuudessa ja huomioiden sen, että kohde todellakin sijaitsee alueella, jota silloin voimassaollut saamen kielilaki koskee, on asiassa tämän vuoksi ja muutoinkin loukattu saamelaisten itsehallinnosta annettuja säädöksiä ja periaatteita. Hannu Magga pyytää, että eduskannan oikeusasiamies selvittää, onko hänen huutokauppa-asiassaan menetelty lainvastaisesti huutokaupasta kuuluttamisen osalta ja onko tällaisella väärin kuulutetulla huutokaupalla mahdollisesti aiheutettu taloudellista vahinkoa Hannu Maggalle tai jollekulle muulle. Hannu Magga pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä myös tutkimaan, mitä mahdollisuuksia hänellä tosiasiallisesti on olemassa huutokaupan purkamiseksi ja toisaalta vahingonkorvauksen saamiseksi. HUUTOKAUPAN JÄLKEINEN TILANNE: Huutokaupan jälkeinen tilanne on ollut kaoottinen. Huutokauppaostajat ovat kantaneet Hannu Maggan omistamaa irtaimistoa pihalle ja ilmeisesti omaisuutta on myös poltettu. Maggalta on tuossa yhteydessä kadonnut ainakin auton ja mahdollisesti myös mönkijän renkaita ja neljä sisnaa. Irtaimistoa on poltettu sinä aikana, kun Magga on ollut syksyllä 2003 saamelaiskäräjävaalien toimitsijana Inarissa, joten hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta estää tavaroiden polttamista. Maggan käsityksen mukaan tuona ajankohtana on poltettu myös hänen omistamaansa puutavaraa ja vielä kesällä 2004 komsio-ja arkkupuita. Hannu Magga katsoo olevansa tässä asiassa täysin puun ja kuoren välissä, koska hän ei saa näkemyksensä mukaan oikeussuojaa poliisilta tai muualtakaan. Magga pitää mahdottomana, että hän kävisi vain noutamassa tavaransa paikalta, koska silloin tulee vastapuolille mahdollisuus väitteeseen siitä, että Magga on itse vienyt niitä tavaroita, jotka ehkä on poltettu tai muutoin kadonnut. Hannu Magga pyytää selvittämään viranomaisten toiminnan hänen tavaroidensa suojelemiseksi ja viranomaisten ohjeet, neuvot ja toiminnan hänen tavaroidensa polttamisen ja hävittämisen osalta. Magga tiedustelee myös, mistä hän voi saada virka-apua tavaroidensa noutoon ja luettelointiin, kun paikallispoliisi ohjaa jutun vastapuolta. Utsjoki, 10.11.2004 Hannu Magga (edellä esitellyistä syistä entinen) poromies, Enontekiö LAATI: Jussi Lauerma varatuomari, julkinen oikeusavustaja. Utsjoki Sodankylän oikeusaputoimisto/ Utsjoen sivutoimisto Lohenpyrstö, 99980 UTSJOKI puh. (016) 677950, s-posti: jussi-lauerma@om.fi Otsikkosivulle Kotisivulle