Piispa Henrikin muistolle omistettu Nousiaisten kirkko on rakennettu 1200-luvulla samoihin aikoihin Turun tuomiokirkon kanssa. On maamme ensimmäisiä kirkkoja ja on nähnyt koko kirkkohistoriamme pitkän ja usein niin kivisen tien.
Vuonna 1753 Abraham Achrenius tuli Nousiaisten kirkkoherraksi, missä virassa hän toimi kuolemaansa (1769) asti. Abraham Achreniuksen myötä Nousiaisesta tuli Länsi-Suomen rukoilevaisuuden ja syvällisen kristillisyyden keskus, jollaisena jatkui myös hänen kirkkoherraksi tulleen poikansa, Antin, toimesta.
Jumalainen viisaus
yksilöihmisen, kansakunnan ja koko ihmiskunnan menestyksen perustana
26. Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen:
27. siunauksen, jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan,
28. mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne.
(5 Mooses 11 luku)
Ihminen ei elä vain leivästä
4. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'" (Matt. 4 luku)
Intialainen viisaus sanoo: ”Ketun tarvitsee tietää vain sen, minkä ketun tarvitsee tietää. Mutta ketun on välttämättä tiedettävä se, selviytyäkseen elämästä”.
Käytännössä tämä intialainen viisaus kuvastaa sitä todellisuutta, joka luomakunnassa vallitsee ja on vallinnut jo tuhansia ja taas tuhansia vuosia. Luomakunnassa jokaisella eläinlajilla, linnuilla ja veden kaloilla, on oma paikkansa vuorovaikutuksessa koko luomakuntaan ja jokaisen lajin yksilö toimii vaistomaisesti sekä itsensä, lajinsa ja koko luomakunnan kannalta viisaalla tavalla. Niinpä kaikki elämän suojelemiseen tarvittava viisaus on kätkeytyneenä sisäisesti jokaiseen yksilöön – aina vastakuoriutuneesta kalanpoikasesta, perhosen toukasta aina pitemmälle kehittyneisiin eläviin asti. Elämän turvaamiseen siis riittää, kun elämän perustarpeet tulevat tyydytetyiksi.
Näin siis vapaan luomakunnan keskuudessa. Ei tarvita filosofioita, ei aatteita eikä uskontoja elämän viisautta opettamaan. Toisin on itseään luomakunnan kruunuksi kutsuvan elävän, ihmisen, laita. Ihmisen olemus; ja etenkin ihmisen mieli, on siinä määrin moniulotteinen kapistus, että ilman selkeää ja syvällistä viisauden opetusta ja ilman korkeita eettisiä ja moraalisia arvoja ihminen voi harhailla yksilönä, kansakuntana ja koko ihmiskuntana hyvinkin tuhoisille teille. Kuten historia ynnä jokapäiväiset uutiskuvat kotimaasta ja maailmalta meille kertovat.
Voidaan sanoa, että jokainen ihminen on syntyessään puhdas ja viaton, rakkautta, hellyyttä ja turvallisuutta kaipaava pieni vieraamme enkeleitten maasta. Todelliseksi ihmiseksi kasvaakseen pieni ihmistaimi tarvitsee sekä fyysistä että henkistä ravintoa ja henkisten tarpeiden täyttymys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysiset tarpeetkin. Eli ihminen ei elä vain leivästä, tarvitaan myös henkistä kasvua ja rakentumista kohti tulevaisuutta ja menestystä.
Kodin ja ympäristön vaikutukset sekä myöhemmin ihmisen omat valinnat säätelevät lähes täysin ihmisen tulevaisuuden ja kohtalon. Niinpä se, millainen ihminen meistä itse kustakin tulee, ei riipu jostain kohtalon kalliista arpapelistä, kuten eräässä laulussa tämä romantisoiden ilmaistaan; eikä myöskään jostain mystisistä jumalien säätämyksistä. Jokainen ihminen on oman elämänsä seppä ja tulevaisuutensa rakentaja, kapteeni omassa laivassaan ja jokainen päättää henkilökohtaisesti siitä, millaisten ”merikorttien” mukaan hän elämänsä purtta ohjailee. Joko kaukaa viisaasti elämän salakarit välttäen tahi sitten holtittomasti ajopuuna seilaten ajan tuulien ja virtojen armoilla karikkoisilla vesillä tai mutaisissa rantarapakoissa. Elämän merellä purjehtiessamme parhaita ”merikortteja” ovat elämän viisautta opettavat pyhät kirjoitukset. Paavali kirjoittaa nuorelle Timoteukselle:
15. ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17. että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
Artikkeli kokonaisuudessaan
Kansakunta-kansioon
Kotisivulle
|