6. Suomen kohtalonkysymys.

Jesaja 1. luku

21. Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.
22. Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu.

23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.

24. Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni;
25. minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn.

26. Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi", "uskolliseksi kaupungiksi."

27. Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

28. Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.


"Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomen maan. Niin sodassa kuin rauhassa, ja murheen, onnen, aikana", lauletaan meille niin tutssa ja rakkaassa isänmaallisessa virressä. Ja jatketaan: "On isät täällä taistelleet, ja uskoneet ja toivoneet. Me saimme saman asunnon, ja samat vaiheet meillä on".

Siinä vaiheessa kun Ruotsi-Suomen yhteiskunnalliset olot ovat muotoutuneet, ovat Raamatun opetukset olleet keskeisellä sijalla. On ymmärretty, että korkein viisaus ja kestävät elämän ja yhteiskunnan perustukset löytyvät siitä viisaudesta, jota Pyhät Kirjoitukset meille opettavat. Varsinkin, kun vielä vanhassa Bibliassa olivat mukana niin   Viisauden Kirja   kuin Jesus Siirakin Kirjakin, jotka nykyisistä Raamatuista on poistettu. Esim. Ruotsi-Suomen lainsäädännössä Raamattu on näytellyt niin keskeistä sijaa, että 1700-luvulla laadittu Rikoslaki, jota myös meillä on viimeaikoihin asti noudatetu, on miltei suoraa toisintoa Mooseksen Kirjoista. Samoin Suomen Laki - kirjan alkulehdillä olevissa "Tuomarin ohjeissa" on paljon yhtäläisyyttä Viisauden Kirjan 6.luvun opetuksille. On ymmärretty, että todellinen yhteiskuntarauha ja kansakunnan menestys voidaan turvata vain sillä, että jokaisen kansalaisen oikeudet toteutuvat oikealla tavalla käytännössä. "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan".

Nyt jos menemme vielä kauemmas taaksepäin aina ihmiskunnan aamuhämäriin asti, niin silloinen oikeuskäytäntö ei ole voinut perustua kirjoitettuun lakiin koska yhtään kirjoitusta ei vielä ole ollut. Niinpä ratkaisevaa osaa ihmisten välisissä oikeussuhteissa on näytellyt siihen valittu tuomari. Israelin heimon keskuudessa tällaisina oikeudenjakajina toimivat mm. Mooses, tuomarit, profeetat ja sittemmin kuningas. Esim. Salomo. Nyt ratkaisevaa osaa todellisen oikeuden toteutumisessa näytteli se, miten oikeamielinen tehtävään valittu oikeudenjakaja oli. Voidaan sanoa, että useimmilla ihmisillä on jo sisäsyntyisenä käsitys oikeasta ja väärästä. Oikeustaju - Oikeamielisyys, tai miksi tätä halutaan kutsua. Nyt oikeudenjakajalla tämä oikeamielisyys piti olla erittäin pitkälle kehittynyt pystyäkseen jakamaan todellista oikeutta, jota mm. Viisauden Kirjan 6.luku opettaa. Ja jos tässä oikeudenjakamisessa tapahtui ylilyöntejä, niin rangaistukset olivat sen mukaiset: "Esivallan pitää kovan tuomion saaman".

Nyt tämän Viisauden Kirjan opetus on se, että Kaikkein Korkeinta oikeusvaltaa käyttää koko ihmiskuntaa kohtaan Jumala, joka on luonut ihmisen ja myös ihmisen sisimmässä asuvan oikeustajun ja omantunnon, joka syyttää silloin kun ihminen väärin tekee. Ainakin vielä ennen paatumusta. Samoin Jumala asetti Israelin heimon oikeudenjakajat: "Teille on annettu esivalta Herralta, valta kaikkein Korkeimmalta, joka tahtoo kysyä, kuinka te hallitsetta ja koetella kuinka te asetatte". Samalla Jumala itse valvoi näiden oikeudenjakajien edesottamuksia ja tuomitsi kunkin tekojensa mukaan ja Jumalan tuomion lopullinen päätepiste on aina helvetin tulijärvi ajan rajan tuolla puolen. "Sitälikin ei ole helvetti maanpäällä, sillä oikeus on kuolematoin". Nyt niin kauan kuin Jumalainen viisaus ja oikeamielisyys sai oikeudenjakajien toimintaa hallita ja ohjata, kansalaisten oikeus toteutui käytännössä ja vahvisti yksilöiden oikeustajua ja sittemmin laaditun lain kunnioitusta ja kuuliaisuutta ja kansakunta menestyi.

Mutta myös toisenlaisia aikoja liittyy Israelin kansan historiaan. Sen myötä kun ajan saatto kulki eteenpäin ja sukupolvet vaihtuivat, unhottui usein myös isien usko ja kunnioitus Jumalaa ja hänen viisauttaan ja oikeuttaan kohtaan. Alkoi luopumuksen ja ihmisviisauden ja ihmisen kieroutuneen oikeuden aika ja sen myötä vääryys sai vallan. Sen myötä tuli myös kansan rappeutuminen ja tuhon tie. "Vääryys kaikki maakunnat hävittää ja paha elämä kukistaa voimallisten istuimet".

Nyt tätä vallanpitäjien, lainlaatijain ja oikeudenjakajain kieroutunutta toimintaa vastaan Jumala lähetti profeetat ojentamaan ennenkaikkea kuninkaita ja valtaherroja kuin myös pappeja, sillä juuri sieltä kaikki turmelus levisi kansan keskuuteen. Niin monta kuin Vanhan testamentin profeettaa löydämme, niin jokaisella heillä on ollut asiaa mennä juuri kuninkaiden eteen. Mm. Naatan Daavidin päivinä, Elia meni Ahabin eteen monet kerrat, Jesaja, Jeremia jne. Samoin oli myös alkuun lainaamani Jesajan kirjan 1. luvun kohta osoitettu juuri päämiehille ja oikeuden jakajille: "Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaitten tovereita. Kaikki he palkkoja tavoittelevat ja lahjuksia rakastavat. Eivät he hanki orvolle oikeutta ja lesken asia ei pääse heidän eteensä". Ja tästä Israelin vallanpitäjien rappiosta alkoi kehitys, joka johti Baabelin vankeuteen ja kansakunnan tuhoon eikä se seikka, että profeetta Jesaja kappaleiksi sahattiin, tätä kansakunnan tuhoa estänyt.

Mutta palatkaamme kansakuntamme menneisiin vaiheisiin.

Suomalainen oikeuskäytäntö, joka perustui Ruotsinvallan aikaisiin lakeihin ja Raamatun oikeuskäytännön periaatteisiin, toteutui vielä lapsuudessani 1950-luvulla. Silloisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä pyrittiin siihen, että paha sai palkkansa ja oikeus toteutuu käytännössä. Esim. 1955 tuomittiin Järvenpäässä humalaisena pikkupojan kuoliaaksi ajanut ja kolaripaikalta paennut nainen seitsemäksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja vielä mieskin, joka oli auton humalaiselle antanut, tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Nyt tämä ankara lain käytäntöön soveltaminen muokkasi kansalaisten oikeustajua ja oikeuskäytäntöä myönteiseen suuntaan. Tästä lain käytäntöön soveltamisesta kansalaiset ymmärsivät miten tulee suhtautua esim. juuri rattijuoppouteen. Tällä oli rattijuoppoutta ehkäisevä vaikutus, samoin kansalaisten aktiivisuus poliisin apuna kolaripaikalta paenneiden kiinnisaamiseksi oli kiitettävää. Mm. tammikuussa 1961 tapahtui Kemissä pienen pojan kuolemaan johtanut yliajo ja paikalta pakeneminen. Nyt tämän karkurin kiinnisaaminen oli koko kansan yhteinen asia. Muistissani on elävästi, kuinka mm. Lapin Kansa uutisoi asian tutkinnan etenemisestä miltei päivittäin isoin uutisin ja seuraus tästä kansalaisaktiivisuudesta oli, että tapaus selvitettiin. Tosin tämä syylliseksi paljastunut tullivirkamies teki itsemurhan siinä vaiheessa kun poliisi meni häntä pidättämään.

Tämä kansalaisaktiivisuus rikosten selvittämisessä heijastui kaikkiin tapahtuviin rikoksiin ja niinpä meillä Suomessa poliisin ja suuren yleisön väliset suhteet ovat näihin päiviin asti olleet hyvät ja näkyneet suoraan rikosten selvittämisprosenteissa. Muistissani on 1960-luvun alkupuolella Rikospoliisin mukana-lehdessä ollut tilasto, jonka mukaan silloinen rikosten selvittämisprosentti meillä Suomessa oli liki 90%, kun taas samaan aikaan Ruotsissa vain 45%. Tämä kertonee hyvää suuren yleisön ja poliisin välisistä suhteista meillä Suomessa.

Samoin lapsuus- ja nuoruusvuosieni yhteiskunnan henkistä ilmapiiriä hallitsi presidentti Kekkosen valtakausi. Omalta kohdaltani, enkä varmasti ole yksin, tämä Kekkosen hallintokausi on jäänyt muistiini myönteisenä kansakunnan nousun ja kukoistuksen kautena. Tässä presidentti Kekkosen toiminnassa näen paljon yhtäläisyyttä maailman viisaimmaksi kuninkaaksi mainitun ja Viisauden Kirjan kirjoittajan, kuningas Salomon kanssa. Yhtenä erittäin myönteisenä piirteenä Kekkosen toiminnasta voidaan mainita hänen toimintansa vähäosaisten kansalaisten oikeuksien puolustajana ja pikkuvirkamiesten mielivallan ojentajana. Otan esimerkin Sodankylästä:

Joskus Biarfan sodan aikoihin lääkäri oli määrännyt erään perheellisen miehen sairaslomalle. Nyt kun tästä lääkärin määräyksestä oli puuttunut sairauden yksityiskohtainen diagnoosi, niin tämän perusteella paikallinen sairausvakuutustoimisto oli evännyt häneltä sairauspäivärahan. (Tähän ilmeisesti vaikutti se, että kyseinen lautakunta oli valittu poliittisin perustein ja halusi pistää köyhät todella kyykkyyn). Nyt kaverilla oli vaimo ja 5 pientä lasta huolettavana ja tosi hätä kädessä. Niinpä hän oli viimeisenä toivonaan kirjoittanut presidentti Kekkoselle sillä seurauksella, että parin päivän kuluttua paikallinen sairausvakuutustoimiston johtaja oli soittanut ja ilmoittanut, että kaveri saa päivärahan, vieläpä taannehtivasti.
Näin siihen aikaan, jolloin yksilöihmisellä, vähäisimmälläkin, ja hänen oikeuksillaan oli arvoa vallanpitäjien silmissä. Presidentti Kekkosen huolenpito vähäosaisten oikeuksista teki hänestä todellisen maan isän, johtajan, jota kunnioitettiin laajoissa kansalaispiireissä yli puoluerajojen. Samalla hän loi turvallisuutta kansalaisten keskuuteen ja halua ahkeroida isänmaan ja kansan menestystä ja uhrata isänmaan ja kansan hyväksi niin hengen kuin kädenkin työ. Niinpä nekin, jotka joutuivat Ruotsiin työnhakuun lähtemään, lähtivät sinne kaihoisin mielin ja palasivat niin pian kuin oli mahdollista.

Mutta. Myös muutoksen ajat tulivat sen myötä kuin Kekkosen aika jätti ja hallitusvalta muuttui toisiin käsiin ja nyt viimeiset pari vuosikymmentä ovat panneet niin monen kansalaisen huokaamaan:
"Voi Isänmaa-parka, millaisiin käsiin olet joutunut".

Hoosea 4. luku

1. Kuulkaa Herran sana, te israelilaiset, sillä Herralla on oikeudenkäynti maan asukasten kanssa; sillä ei ole uskollisuutta, ei laupeutta eikä Jumalan tuntemusta maassa.
2. Vannotaan ja valhetellaan, murhataan, varastetaan ja rikotaan aviot, murtaudutaan taloihin, ja verityö verityötä seuraa.

3. Sentähden maa murehtii, ja kaikki siinä asuvaiset nääntyvät, metsän eläimet ja taivaan linnut; myöskin kalat merestä katoavat.
4. älköön vain kukaan nuhdelko, älköön kukaan ojentako, vaikka sinun kansasi on kuin pappien nuhtelijoita!
5. Niin sinä kompastut päivällä, myös profeetta kompastuu yhdessä sinun kanssasi yöllä; ja minä hävitän sinun äitisi.
6. Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa vailla. Koska sinä olet hyljännyt taidon, hylkään minä sinut, niin ettet saa olla minun pappinani. Koska olet unhottanut Jumalasi lain, unhotan myös minä sinun lapsesi.
7. Niin paljon kuin heitä on, niin paljon he ovat tehneet syntiä minua vastaan. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
8. Minun kansani synnistä he saavat ruokansa, heidän pahoja tekojansa heidän sielunsa himoitsee.
9. Mutta papin on käyvä niinkuin kansankin: minä rankaisen häntä hänen vaelluksestansa ja kostan hänelle hänen tekonsa.

Miika 3. luku

8. Mutta minä olen täynnä voimaa, Herran Henkeä, oikeutta ja väkevyyttä ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset ja Israelille sen synnit.

9. Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat, te, jotka halveksitte oikeutta ja vääristätte kaiken suoran,
10. rakennatte Siionia veritöillä ja Jerusalemia vääryydellä.
11. Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta Herraan he turvautuvat, sanoen: "Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei tule meille onnettomuutta."
12. Siitä syystä, teidän tähtenne, Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi.

Yksi kohtalokkaimpia muutoksia, mitä kansakuntamme keskuudessa on sotien jälkeen ilmennyt, oli 1960-luvulla älymystöradikalismin keskuuteen pesiytyneet ateistiset aatteet ja vapaan kasvatuksen ihannointi. Erityisen merkille pantavaa tämä oli yliopistonuorten keskuudessa, joiden karvaisiin päihin opetusneuvos Yrjö Kallinen yritti turhaan järkeä puhua. Kaikki vanhat henkistä ja moraalista ryhtiä kasvattavat periaatteet heitettiin arvottomana romukoppaan ja alkoi vapauden jumaloinnin kulta-aika. Mm. lestadiolainen herätysliike leimattiin 1960-luvun lopulla Jyväskylän kesässä suorastaan "arktiseksi hysteriaksi" ja sijaan otettiin mm. seksuaalisen holtittomuuden ihanteet. Nyt tämän Jyväskylän kesien karmea sato on tullut Suomen kansan niitettäväksi.

Yleinen käytäntö vielä 1950-luvulla oli se, että avioerot, susiparit ym. raamatun vastaisuus parisuhteissa oli miltei tuntematon käsite ja mm. rästiin jääneistä elatusmaksuista vietiin armotta kuokkimaan, niin nyt tämän päivän todellisuus on, että avoliitot - susiparit - ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja joka toinen avioliitoista päättyy avioeroon. Jäljelle jää valtavan paljon turvattomia heitteille jätettyjä lapsia ja Jyväskylän kesän karmeaa satoa on sekin, että maamme sosiaalitoimistoilla on jo miljardien elatusmaksurästien saatavat, jotka lankeavat suoraan veronmaksajien kontolle ja ovat poissa muilta terveydenhuollon tai sosiaalitoimen sektoreilta. Ja edelleen:

Tämän päivän todellisuutta on myös se, että monet nykyisistä poliittisista vallanpitäjistä, mm. pääministeri Lipponen, ovat juuri tämän 1960-luvun älymystöradikalismin kasvatteja, joiden oikeustaju on muotoutunut tämän tuhoisan aatteen mukaan ja tämä ei voi olla heijastumatta niin esimerkein kuin lainsäädännönkin muodossa kansakunnan keskuuteen tuhoisasti. Niin kuin oli tuhoisaa jo presidentti Koiviston valtakausi, jolloin Suomi ajettiin lähes konkurssitilaan ja Mauno Koivisto on "pääkokki" sille, että hänen valtakaudellaan "Rahat, kansan hankkimat, menivät suoraan konnain kukkaroon". Apukokkina hänellä oli Harri Holkeri ja Erkki Liikanen. Tämän lisäksi Mauno Koiviston valtakausi merkitsi sitä, että yksilökansalaiset ja heidän turvallisuutensa menettivät täysin arvonsa yhteiskunnassamme. Kun vielä 1950-luvulla kuolemankolarin ajanut rattijuoppo sai seitsemän vuotta kuritushuonetta, niin 1980-luvun puolivälissä Hämeenlinnassa kaupunkialueella yli satasen nopeutta kaahannut ja äidin sekä pienen vauvan vammautumisen aiheuttanut ja kolaripaikalta paennut kolmen promillen rattijuoppo sai vain neljä kuukautta ehdollista ja muutaman kuukauden ajokiellon. Ja edelleen. Samoihin aikoihin Pelkosenniemen Kairalan kylässä eräs nuori tyttö oli joutunut virumaan lähes lokakuisen yön maantienojassa päälleajon ja heitteillejätön uhrina, niin tästä tapauksesta oli Lapin Kansassa vain pieni uutinen pantu jonnekin lehden sivun täytteeksi. Tämän enempää tästä ei ole lehdessä uutisoitu.

Nyt nämä pari esimerkkitapausta kuvaavat erittäin hyvin sitä kehitystä, joka maamme lainsäädännössä, oikeuskäytännössä ja yleisessä mielipiteessä on tapahtunut kansakuntamme turmioksi. Tämän lisäksi oikeuskäytännössämme on merkillepantavaa valtava huoli rikollisen selviytymisestä ja menestyksestä, kun taas rikoksen uhrit jäävät täysin oman onnensa nojaan. Rattijuopoilta ei oikeudessa korttia menetyksi tuomita, jos vähänkään löytyy peruste tämän kortin pitämiseen. Niinpä maanteillämme liikkuu sellaisiakin autoilijoita, jotka ovat jo kymmeniä kertoja rattijuoppoudesta kärynneet ja autoilevat edelleenkin. Eli että. Kansalaisten kansalaisturvallisuudella ei ole mitään arvoa lainlaatijoiden ja oikeusistuimien silmissä. Poissa on Jumalan tuntemus ja Hänen Korkein Viisautensa vallanpitäjien ja oikeusistuimien vallankäytöstä ja oikeustoimista.

Edelleen. Alkuun lainaamassani profeetta Jesajan kirjassa sanottiin: "Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita. Kaikki he palkkoja tavoittelevat ja lahjuksia rakastavat. Eivät he hanki orvolle oikeutta ja lesken asia ei pääse heidän eteensä". Käytännössä nämä sanat ovat olleet reaalitodellisuutta meillä Suomessa niin valtiovallan kuin kunnan päättäjienkin toiminnassa. Ainakin meillä Sodankylässä.

Kun vielä 1980-luvun alkupuolella silloinen oikeuskansleri Kai Korte pyrki viranhoidossaan määrätietoisesti taistelemaan talousrikollisuutta vastaan niin silloinen jumalaton presidentti Mauno Koivisto nousi oikeuskanslerin toimia vastaan. Osaltaan siitäkin syystä, että hänen vävynsä oli joutumassa vastuuseen talousepäselvyyksistä. Samoin tunnetuksi tuli, että presidentti Koivisto poikkeuksetta armahti talousrikoksiin syyllistyneet poliitikot. Mm. Eero Lattulan, joka oli tuomittu mm. koronkiskonnasta. Käytännössä näillä toimillaan presidentti Koivisto antoi selvän viestin kaikille keinottelijoille, että talousrikokset eivät ole rikoksia nimeksikään ja tästä viestistä lähti liikkeelle prosessi, jonka seurauksena Suomen kansa joutui maksamaan noin 50.miljardia näiden talouskeinottelijoiden voitonmaksimointeja. "Rahat kansan hankkimat menivät konnain kukkaroon", juuri presidentti Koiviston suojeluksessa.

Yksi senaikaisista johtohahmoista oli puolue- sittemmin pankinjohtaja Ulf Sundqwist, jonka edesottamusten seurauksena hänet Korkeimmassa oikeudessa yli 10.miljoonan korvauksiin tuomittiin. Ja eiköhän vain hänen aatetoverinsa, Paavo Lipposen, johtaman hallituksen aatesisar Arja Alho hänet sittemmin armahtanut. Nyt tässä tilanteessa on perusteltua kysyä valtiojohdoltamme: Oletteko te koskaan pysähtyneet miettimään mikä vaikutus tällaisilla "rötösherrojen" armahtamisilla on kansan yleiseen yhteiskuntamoraaliin ja yleiseen lainkuuliaisuuteen? Oletteko te koskaan pysähtyneet miettimään, mitä viestiä te toiminnallanne kansalle annatte? Tälläkö te rakennatte kansan keskuuteen sellaista henkistä ilmapiiriä, joka innoittaa kansalaisia uhrautuvaan työhön isänmaan ja kansan hyväksi? Kun tavallisen kansalaisen oikeustaju sanoo, että Ulf Sundqwist ja hänen kaltaisensa ovat kaikkiin yhteiskunnallisiin luottamustoimiin kelvottomat, niin eiköhän vain hän heilunut etummaisten joukossa siinä Turun kokouksessa, jossa nykyinen presidenttimme, Tarja Halonen, ehdokkaaksi asetettiin. Nyt tämä seikka antaa perusteet pohtia sitäkin, soveltuuko profeetta Jesajan sanat varkaiden toverina olemisesta myös presidentti Haloseen?

"On onnettomuus se, minkä näin auringon alla: Vallanpitäjistä lähtenyt erehdys", sanotaan Saarnaajan kirjassa, ja nyt näyttää siltä, että viimeisten kahden vuosikymmenen aikana vallanpitäjät eivät ole muuta tehneetkään kuin erehdyksiä. Puoluekantaan katsomatta. Yksi tällainen kohtalokas erehdys nykyisiltä vallanpitäjiltä on ollut oikeustoimen uudistaminen, joka on johtanut mm. siihen, että läheskään aina tuomioistuimissa ei ole edes lautamiehiä. Joku nuori vastavalmistunut notaari joutuu ratkaisemaan sellaisia asioita, joitsa todellisen oikeuden toteutuminen vaatisi myös "maan tavan" tuntemista ja tervettä lautamiesjärkeä. Sitä, jota mm, Viisauýóâ«Kirja opettaa. Nyt tässä käytännössä suoranaiset oikeusmurhat ovat jatkuvasti vaarana. Varsinkin kun asiaan liittyy valheitaan sepittelevä poliisi sekä valehteleva kunnan tiemestari, niin kuin esimerkki Sodankylästä löytyy. Tämän lisäksi merkillepantavaa on se, että esim. apulaisoikeusasiamies, Jukka Pasanen ei kiinnitä mitään huomiota oikeuskanslerinvirastoon lähetettyyn valheelliseen lausuntoon, vaikka oikeuskanslerin huomiota pyrin sinne lähetettyyn valheelliseen lausuntoon kiinnittämään.

Nyt kaikki seikat yhteiskunnassamme kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, miten pitkälle vallanpitäjien ja oikeusviranomaisten jumalattomuus ja ymmärryksen hämärtyminen on edennyt. "Eivät he hanki orvolle oikeutta ja lesken asia ei pääse heidän eteensä". Nyt suora seuraus tästä jumalattomuudesta on, että kansalaiset elävät ennennäkemättömässä turvattomuudessa ja kestävien elämänarvojen puutteessa. Nykyisellään, kun lähes kaikki taloudellinen vaurastuminen kasaantuu entistä harvempien taskuun, ei ole juuri intoa uhrautuvaan työhön isänmaan ja kansakunnan hyväksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että miltei kaikki nykyisin nuorison keskuudessa esiintyvistä ongelmista, alkoholi, huumeet, saatananpalvonta, rikollisuus, raaistunut väkivalta, sukupuolimoraalin rappeutuminen jne. on suoraa seurausta siitä henkisestä ahdingosta, jonka nykyinen hallinto- ja oikeustoimivalta on kansan keskuuteen kylvänyt.

Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi", "uskolliseksi kaupungiksi."

7. Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

228. Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.

 
Suomen kansan voi nostaa uuteen kukoistukseen vain yksi asia. Tämä on se, että maamme korkeimmat hallinto- ja oikeusviranomaiset menevät itseensä ja lähtevät parannuksen tielle. Tavoittelemaan mammonan - epäjumalan - sijasta sitä Jumalaa, joka asuu Korkeudessa ja Pyhyydessä sekä niiden luona, jotka häntä rakastavat. - Tavoittelemaan sitä viisautta ja oikeustajua, joka tulee yksin Korkeudesta Valkeuksien Isältä. Kansakunnan ahdinko on niin pitkälle edennyt, ettei muuta pelastusta ole. On palattava hallinto- ja oikeustoimessa siihen, että paha saa palkkansa ja että yksilökansalaisten oikeudet toteutuvat käytännössä. "Minä palautan teidän tuomarinne muinaiselleen", sanoo profeetta Jesajan Kirja, mutta tämä voi toteutua käytännössä vain sillä, että vallanpitäjät ja oikeusviranomaiset lähtevät virheidensä tunnustamisen ja asioiden uudelleenarvioinnin kunniakkaalle tielle.

Ahkeroikaa siis ja tehkää parannus!